Liike ja liikkumattomuus palvelukokemusten peilinä: Tulkitseva fenomenologinen analyysi yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista
Koivukoski, Tuija (2023)
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309138165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309138165
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään tanssi- ja liikeimprovisaation mahdollisuuksia tutkittaessa alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden 18–24-vuotiaiden nuorten kokemuksia kotoutumislain mukaisissa tukipalveluissa. Tutkielmassa hyödynnetään taideperustaisen tutkimuksen menetelmiä tarkastellessa fenomenologisesti sitä, millaisia kokemuksia yksin tulleilla nuorilla on heille tarjottavista tukipalveluista.
Tutkielman aineisto koostuu tanssi- ja liikeimprovisaatioharjoituksia, elävää musiikkia ja purkukeskusteluja sisältävästä työpajasta sekä työpajan jälkeisestä yhteisestä puhelinhaastattelusta, joihin osallistui kaksi afganistanilaista yksin tullutta nuorta. Tutkielman aineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla.
Analyysin tulokset jakaantuvat neljään eri lopulliseen teemaan, jotka ovat elämäntilanteet, kokemusten ilmaiseminen, tanssimisen kokemukset ja palvelukokemukset. Tutkielman tulosten mukaan tanssi- ja liikeimprovisaatio ei suoraan ilmennä tutkimukseen osallistuneiden yksin tulleiden nuorten palvelukokemuksia, vaikka se voi välillisesti auttaa palvelukokemusten ilmaisussa. Tanssi- ja liikeimprovisaation hyödyllisyyttä kokemusten käsittelyssä korostaa etenkin ruumiillisuus, joka voi avata uusia portteja erilaisen olemisen ja tiedon tuottamisen tapaan. Tanssi- ja liikeimprovisaatio ilmentää nuorten yksilökohtaista tapaa ja tarvetta sanoittaa ja tanssia heidän omia palvelukokemuksiaan. Tulosten mukaan tanssi- ja liikeimprovisaatiotyöpaja vahvisti siihen osallistuneiden nuorten tunnetta kohdatuksi tulemisesta.
Tutkielman tulokset puoltavat luovien menetelmien käyttöönottoa osana kotouttavaa työtä, sillä ne voivat edistää yksin tulleiden nuorten tyytyväisyyttä tukipalveluihin, kotoutumista yhteiskuntaan ja siten heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Lisäksi tulokset korostavat nuorten tarvetta tulla kohdatuiksi juuri yksilöinä heidän vaihtelevissa elämäntilanteissaan.
Tutkielman aineisto koostuu tanssi- ja liikeimprovisaatioharjoituksia, elävää musiikkia ja purkukeskusteluja sisältävästä työpajasta sekä työpajan jälkeisestä yhteisestä puhelinhaastattelusta, joihin osallistui kaksi afganistanilaista yksin tullutta nuorta. Tutkielman aineisto analysoitiin tulkitsevan fenomenologisen analyysin avulla.
Analyysin tulokset jakaantuvat neljään eri lopulliseen teemaan, jotka ovat elämäntilanteet, kokemusten ilmaiseminen, tanssimisen kokemukset ja palvelukokemukset. Tutkielman tulosten mukaan tanssi- ja liikeimprovisaatio ei suoraan ilmennä tutkimukseen osallistuneiden yksin tulleiden nuorten palvelukokemuksia, vaikka se voi välillisesti auttaa palvelukokemusten ilmaisussa. Tanssi- ja liikeimprovisaation hyödyllisyyttä kokemusten käsittelyssä korostaa etenkin ruumiillisuus, joka voi avata uusia portteja erilaisen olemisen ja tiedon tuottamisen tapaan. Tanssi- ja liikeimprovisaatio ilmentää nuorten yksilökohtaista tapaa ja tarvetta sanoittaa ja tanssia heidän omia palvelukokemuksiaan. Tulosten mukaan tanssi- ja liikeimprovisaatiotyöpaja vahvisti siihen osallistuneiden nuorten tunnetta kohdatuksi tulemisesta.
Tutkielman tulokset puoltavat luovien menetelmien käyttöönottoa osana kotouttavaa työtä, sillä ne voivat edistää yksin tulleiden nuorten tyytyväisyyttä tukipalveluihin, kotoutumista yhteiskuntaan ja siten heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Lisäksi tulokset korostavat nuorten tarvetta tulla kohdatuiksi juuri yksilöinä heidän vaihtelevissa elämäntilanteissaan.