Eläinlääketieteen alan päivystystyön ja päivätyön kuormittavuustekijöiden erot
Vuori, Pipsa (2023)
Vuori, Pipsa
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309128129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309128129
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielma käsittelee eläinlääketieteen alan päivystystyöhön ja päivätyöhön liittyvien kuormittavuustekijöiden eroja. Tutkimuskysymyksen mukaan työ tarkastelee kuormittavuustekijöiden esiintyvyyksien eroja päivystys- ja päivätyössä. Tutkimus on rajattu käsittelemään yksityisen sektorin eläinlääketieteen alan työntekijöitä eli eläinlääkäreitä ja klinikkaeläinhoitajia, jotka työskentelevät näissä työnkuvissa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä eläinlääketieteen alalla on laajoja työhyvinvointiin liittyviä ongelmia, jotka aiheuttavat muun muassa työuupumusta, työn vähentämistä, alan vaihtoa sekä mielenterveyden haasteita, jotka voivat johtaa muihin haasteisiin tai pahimmillaan itsensä vahingoittamiseen. Tutkimusten mukaan eläinlääketieteen ammattilaisilla on korkeampi itsemurhariski verrattuna standardiin ympäri maailman. Tälle altistavat työuupumus sekä voimakas stressi, jotka aiheuttavat mielenterveyden haasteita. Näitä aiheuttavat alalle tyypilliset emotionaalinen kuormitus, tietyt persoonallisuustekijät sekä moraaliset konfliktit työssä. Sen lisäksi asiakkaiden ja työnantajien viime vuosina kasvanut vaatimustaso ja asiantuntijapula työssä lisäävät henkistä kuormitusta. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat voimakasta kokonaiskuormitusta sekä sitä ylläpitävän työkulttuurin, joka johtaa erilaisiin työhyvinvoinnillisiin lieveilmiöihin.
Kuormittavuustekijöiden eroja päivystys- ja päivätyössä tutkittiin kvantitatiivisesti kyselytutkimuksen avulla ja kvalitatiivisesti haastattelujen avulla. Kyselytutkimus jaettiin alan yrityksiin vastattavaksi maaliskuussa 2022. Kyselytutkimus sisälsi perusosuuden, Burnout Assessment Tool:in mukaisen työuupumuskyselyn. yleisten kuormittavuustekijöiden osuuden, alalle tyypillisten kuormittavuustekijöiden osuuden, alalle tyypillisten persoonallisuustekijöiden osuuden sekä palauteosuuden. Kyselytutkimuksen otos (n) oli 274. Vastaajista eläinlääkäreitä oli 144 ja klinikkaeläinhoitajia 130. Päivystystyössä työskenteli 64 ja päivätyössä 139. Molempia työnkuvia teki 71 vastaajaa. Haastattelut pidettiin toukokuun ja elokuun välillä vuonna 2023 ja haastateltavia oli 7. Puolistrukturoidut haastattelut perustuivat kyselytutkimuksessa korostuneisiin kuormittavuustekijöihin, jotta niillä pystyttiin syventämään kyselytutkimuksesta saatuja numeraalisia vastauksia. Haastatteluiden keskimääräinen kesto oli noin yksi tunti ja haastateltavat edustivat eri työnkuvia eläinlääketieteen alan yksityiseltä sektorilta.
Tulosten mukaan päivystystyössä korostuivat useimmiten työskentelyaikoihin ja työvuorosuunnitteluun liittyvät kuormittavuustekijät. Päivätyössä korostuivat pitkiin asiakassuhteisiin ja niihin kytkeytyvään emotionaaliseen kuormitukseen liittyviä kuormittavuustekijöitä. Työuupumustilanne sekä alalle tyypilliset persoonallisuustekijät olivat molemmissa otosryhmissä samansuuntaiset. Eläinlääketieteenalalle tyypillisissä kuormittavuustekijöissä esiintyi pieniä eroja. Korkeimmat erot ilmenivät yleisissä kuormittavuustekijöissä. Kokonaisuudessaan suuria numeraalisia eroavaisuuksia ei ollut, mutta tietyt kuormittavuustekijät korostuivat korkeina molemmissa otosryhmissä, ja niihin saattoivat vaikuttaa erilaiset syyt eri työnkuvissa. Tulosten mukaan työn joustamattomuus ja mahdottomuus vaikuttaa omaan työhön kytkeytyivät kaikkiin kuormittaviin tilanteisiin. Tuloksissa kutsumusammatin leima, emotionaalinen kuormitus ja uuvuttava työkulttuuri nousivat myös esille kuormittavina tekijöinä, joita aiemmassa kirjallisuusmateriaalissa ei ole ilmaantunut yhtä selkeästi.
Kuormittavuustekijöiden eroja päivystys- ja päivätyössä tutkittiin kvantitatiivisesti kyselytutkimuksen avulla ja kvalitatiivisesti haastattelujen avulla. Kyselytutkimus jaettiin alan yrityksiin vastattavaksi maaliskuussa 2022. Kyselytutkimus sisälsi perusosuuden, Burnout Assessment Tool:in mukaisen työuupumuskyselyn. yleisten kuormittavuustekijöiden osuuden, alalle tyypillisten kuormittavuustekijöiden osuuden, alalle tyypillisten persoonallisuustekijöiden osuuden sekä palauteosuuden. Kyselytutkimuksen otos (n) oli 274. Vastaajista eläinlääkäreitä oli 144 ja klinikkaeläinhoitajia 130. Päivystystyössä työskenteli 64 ja päivätyössä 139. Molempia työnkuvia teki 71 vastaajaa. Haastattelut pidettiin toukokuun ja elokuun välillä vuonna 2023 ja haastateltavia oli 7. Puolistrukturoidut haastattelut perustuivat kyselytutkimuksessa korostuneisiin kuormittavuustekijöihin, jotta niillä pystyttiin syventämään kyselytutkimuksesta saatuja numeraalisia vastauksia. Haastatteluiden keskimääräinen kesto oli noin yksi tunti ja haastateltavat edustivat eri työnkuvia eläinlääketieteen alan yksityiseltä sektorilta.
Tulosten mukaan päivystystyössä korostuivat useimmiten työskentelyaikoihin ja työvuorosuunnitteluun liittyvät kuormittavuustekijät. Päivätyössä korostuivat pitkiin asiakassuhteisiin ja niihin kytkeytyvään emotionaaliseen kuormitukseen liittyviä kuormittavuustekijöitä. Työuupumustilanne sekä alalle tyypilliset persoonallisuustekijät olivat molemmissa otosryhmissä samansuuntaiset. Eläinlääketieteenalalle tyypillisissä kuormittavuustekijöissä esiintyi pieniä eroja. Korkeimmat erot ilmenivät yleisissä kuormittavuustekijöissä. Kokonaisuudessaan suuria numeraalisia eroavaisuuksia ei ollut, mutta tietyt kuormittavuustekijät korostuivat korkeina molemmissa otosryhmissä, ja niihin saattoivat vaikuttaa erilaiset syyt eri työnkuvissa. Tulosten mukaan työn joustamattomuus ja mahdottomuus vaikuttaa omaan työhön kytkeytyivät kaikkiin kuormittaviin tilanteisiin. Tuloksissa kutsumusammatin leima, emotionaalinen kuormitus ja uuvuttava työkulttuuri nousivat myös esille kuormittavina tekijöinä, joita aiemmassa kirjallisuusmateriaalissa ei ole ilmaantunut yhtä selkeästi.