Secondary Disabilities in Finnish Youth with Prenatal Substance Exposure : A longitudinal register-based cohort study on secondary education, financial difficulties and mood and neurotic disorders in youth with prenatal substance exposure

Abstract

Altistuminen päihteille (ml. alkoholi ja laittomat huumeet) raskaudenaikana on merkittävä riskitekijä sikiön kehitykselle, erityisesti sikiön keskushermoston ja aivojen kehitykselle. Altistuksen aiheuttamat keskushermostovauriot voivat ilmetä erilaisina häiriöinä kognitiivisissa taidoissa ja käyttäytymisessä. Näitä häiriöitä kutsutaan yleisesti englanninkielisellä termillä “primary disabilities”, suomennettuna primaariset häiriöt. Nämä häiriöt voivat altistaa päihteille raskaudenaikana altistuneen lapsen muille haasteille nuoruudessa, kuten mielenterveyden ongelmille, koulutuksen haasteille, sekä haasteille itsenäistymisessä. Näitä nuoruusiällä ilmeneviä haasteita kuvataan englanninkielisellä termillä ”secondary disabilities”, suomennettuna sekundaariset häiriöt.

Raskaudenaikaisten riskitekijöiden lisäksi myös lapsuusajan kasvuympäristön psykososiaalisilla tekijöillä on vaikutuksia yksilön kasvuun ja kehitykseen. Lapset, jotka ovat altistuneet äidin merkittävälle päihteidenkäytölle raskaudenaikana, altistuvat usein myös muille epäsuotuisille ja huono-osaisuutta kuvaaville tekijöille lapsuuden kasvuympäristössä ja suuri osa näistä lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle jo varhaislapsuudessa. Toisin sanoen, sekundaariset häiriöt päihteille raskaudenaikana altistuneilla nuorilla voivat siis kuvastaa eri riskitekijöiden kasautumista. Tutkimustietoa sekundaarisista häiriöistä päihteille raskaudenaikana altistuneilla nuorilla sekä siitä, miten muut riskitekijät, eritysesti kasvuympäristön epäsuotuisuutta ja huono-osaisuutta kuvaavat tekijät, ja kodin ulkopuolinen sijoitus ovat yhteydessä sekundaarisiin häiriöihin, on vain vähän.

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia sekundaarisia häiriöitä suomalaisilla nuorilla, jotka ovat altistuneet päihteille raskaudenaikana. Tavoitteena oli tutkia päihteille raskaudenaikana altistuneiden nuorten (1) toisen asteen koulutuksen suorittamista (osatutkimus 1), (2) taloudellisia vaikeuksia, jotka määriteltiin pitkäaikaisena toimeentulotuen tarpeena (osatutkimus 2), sekä (3) mielialahäiriöitä ja neuroottisia häiriöitä, jotka määriteltiin erikoissairaanhoidon hoitojaksona (ml. vuodeosasto ja poliklinikka) mielialahäiriötä tai neuroottisia häiriötä kuvaavalla diagnoosilla. Kaikissa osatutkimuksissa tavoitteena oli lisäksi tutkia raskaudenaikaisen päihdealtistuksen, nuorta kuvaavien tekijöiden, sekä äitiin liittyvien epäsuotuisaa kasvuympäristöä ja huono-osaisuutta kuvaavien tekijöiden ja kodin ulkopuolisen sijoituksen yhteyttä tutkittuihin sekundaarisiin häiriöihin.

Tämä tutkimus pohjautui ADEF Helsinki (Alcohol and/or Drug Exposure During Fetal Life) -tutkimukseen, joka on pitkittäinen, rekisteriaineistoon pohjautuva kohorttitutkimus. Tutkimusjoukko koostui 615 päihteille raskaudenaikana altistuneesta nuoresta (altistunut kohortti) sekä 1787 kaltaistetusta verrokkinuoresta, joilla ei ollut rekisterimerkintää, joka viittaisi raskaudenaikaiseen päihdealtistukseen (verrokkikohortti). Päihteille raskaudenaikana altistuneet nuoret syntyivät vuosina 1992–2001 naisille, joiden raskautta seurattiin pääkaupunkiseudun HAL-äitiyspoliklinikoilla tunnistetun merkittävän raskaudenaikaisen päihteidenkäytön vuoksi. Verrokkinuoret syntyivät vuosina 1992–2001 naisille, joilla ei ollut rekisteröityä tietoa päihteidenkäytöstä vuosi ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymähetkellä. Kohortit kaltaistettiin viiden äitiin liittyvän tekijän mukaan. Näitä tekijöitä olivat äidin ikä lapsen syntymähetkellä, parititeetti, sikiöiden lukumäärä, lapsen syntymäkuukausi sekä synnytyssairaala indeksilapsen mukaan. Rekisteriaineistoa kerättiin identtisesti molempien kohorttien äiti-lapsi-pareille lapsen syntymästä seurannan loppuun saakka vuoteen 2016.

Kaikissa osajulkaisuissa käytössä olivat monimuuttuja-analyysit. Osajulkaisussa 1 toisen asteen koulutuksen suorittamista tutkittiin logistisella regressioanalyysillä. Osajulkaisussa II taloudellisia vaikeuksia tutkittiin yleistetyllä lineaarisella mallilla sekä mediaatioanalyysilla. Mielialahäiriöitä ja neuroottisia häiriöitä tutkittiin osajulkaisussa III Coxin regressionanalyysillä sekä mediaatioanalyysilla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että päihteille raskaudenaikana altistuneilla nuorilla oli suurentunut todennäköisyys sekundaarisille häiriöille verrokkinuoriin verrattuna. Kuvailevien ja univariaatti analyysitulosten mukaan verrokkinuoriin verrattuna: (1) päihteille raskausaikana altistuneet nuoret suorittivat toisen asteen koulutus myöhemmin ja yleisesti koulutuksen suorittaneiden määrä oli vähäisempi (osajulkaisu I), (2) heillä oli suurentunut taloudellisten vaikeuksien todennäköisyys (osajulkaisu II) ja (3) he olivat kaksi kertaa useammin erikoissairaanhoidossa mielialahäiriöistä ja neuroottisista häiriöistä johtuen (osajulkaisu III).

Tulokset myös osoittivat, että: (4) äidin merkittävä raskaudenaikainen päihteidenkäyttö oli yhteydessä epäsuotuisaa kasvuympäristöä ja äidin huono-osaisuutta kuvaavien tekijöihin kasautumiseen ja suuri osa raskaudenaikana päihteille altistuneista lapsista oli sijoitettu kodin ulkopuolelle varhaislapsuudessa. Näillä tekijöillä oli merkittävä yhteys tutkittuihin sekundaarisiin häiriöihin, pois lukien toisen asteen koulutus. Monimuuttuja-analyysien tulokset myös osoittivat: (5) raskaudenaikainen päihdealtistus ei ollut itsenäisesti yhteydessä toisen asteen koulutuksen suorittamiseen, kun muiden koulutusta ennustavien tekijöiden vaikutus vakioitiin. Nuoren mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt itsenäisesti vähensivät toisen asteen koulutuksen suorittamisen todennäköisyyttä. (6) Raskaudenaikainen päihdealtistus ei itsenäisesti selittänyt nuoren taloudellisia vaikeuksia ja merkittävinä selittävinä tekijöinä nuoren taloudellisille vaikeuksille olivat nuoren mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja toisen asteen koulutuksen puuttuminen, sekä äidin taloudelliset vaikeudet ja kodin ulkopuolinen sijoitus, joka myös medioi merkittävän osan raskaudenaikaisen päihdealtistuksen ja nuoren taloudellisten vaikeuksien välisestä yhteydestä. (7) Raskaudenaikainen päihdealtistus ei ollut itsenäisesti yhteydessä mielialahäiriöihin ja neuroottisiin häiriöihin vaan mielialahäiriöiden ja neuroottisten häiriöiden riskiä selittivät äitiin liittyvien huono-osaisuutta kuvaavien tekijöiden kasautuminen ja kodin ulkopuolinen sijoitus sekä naissukupuoli. Kodin ulkopuolinen sijoitus medioi merkittävän osan raskaudenaikaisen päihdealtistuksen ja tutkittujen häiriöiden välisestä yhteydestä.

Tutkimuksen tulosten valossa päihteille raskausaikana altistuneet nuoret näyttävät olevan erityisen haavoittuvat ryhmä vältettävissä oleville sekundaarisille häiriöille, ottaen huomioon riskitekijöiden kasautumisen näissä populaatioissa sekä eri riskitekijöiden yhteydet sekundaarisiin häiriöihin.

Tutkimus osoitti jatkotutkimustarpeita, kuten tarpeen sekundaarisia häiriöitä käsitteleville tutkimuksille, joissa tietoa kerätään myös primaarisista häiriöistä ja näiden häiriöiden yhteyksistä nuoruusiän sekundaarisiin häiriöihin. Lisäymmärrys eri tekijöistä, jotka lisäävät sekundaaristen häiriöiden riskiä, antaisi suuntaviivoja näiden häiriöiden ennaltaehkäisyyn. Tutkimus osoitti myös tarpeen lisätutkimuksille, joissa tietoa kerätään lapsuusajan kasvuympäristön eri tekijöistä ja näiden tekijöiden yhteyksistä sekundaarisiin häiriöihin. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös tarpeen moniammatillisille ehkäiseville toimenpiteille eri tasoilla. Toimia tarvitaan niin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön ehkäisemiseksi kuin varhaisen ja pitkäkestoisen, yksilön tarpeet huomioon ottavan tuen edistämiseksi. Tämä vaatisi myös eri ammattiryhmien osaamisen ja tietämyksen lisäämistä ja kouluttamista. Tulokset myös korostavat ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarvetta turvallisen ja vakaan lapsuusajan kasvuympäristön turvaamiseksi, erityisesti lapsilla ja nuorilla, jotka ovat olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle.

Exposure to substances (i.e.alcohol and/or illicit drugs) during pregnancy imposes a significant risk for fetal development, especially for the central nervous system (CNS) and brain development. Impairments in the CNS can manifest as various deficits in cognitive and behavioural functioning, commonly referred to as primary disabilities in the context of prenatal substance exposure. The primary disabilities can predispose an individual with prenatal substance exposure to other challenges in various areas of life, including mental health, education, employment and financial self-supporting. These disabilities prenatally substance exposed individuals may encounter are commonly termed secondary disabilities. In addition to risk factors occurring during the prenatal period, psychosocial factors of the caregiving environment can also influence one’s developmental trajectories. The postnatal caregiving environment of children with prenatal substance exposure is often characterised by adversities, and a high proportion of these children are placed in out-of-home care (OHC) in early childhood. Thus, secondary disabilities in youth with prenatal substance exposure may result from this double jeopardy. However, we know relatively little about the secondary disabilities in youth with prenatal substance exposure and the influence of other risk factors (especially adversities and caregiving instability in the postnatal caregiving environment) on these secondary disabilities.

The overall aim of this dissertation was to study secondary disabilities in Finnish youth aged 15 to 24 years old with prenatal substance exposure. More specifically, the aim was to investigate: (1) completed secondary education (Study I), (2) financial difficulties measured as the recipiency of long-term financial social assistance (FSA), and (3) mood and neurotic disorders measured as specialised healthcare episodes (i.e. inpatient or outpatient hospital care) for mood and neurotic disorders -related diagnosis (Study III) among youth with prenatal substance exposure. In all the sub-studies, the aim was also to study associations between prenatal substance exposure, youth characteristics, and adverse maternal characteristics and OHC, and the studied secondary disabilities.

This dissertation was based on the ADEF Helsinki (Alcohol and/or Drug Exposure During Fetal Life) study, which is a longitudinal register-based cohort study. The overall study population consisted of 615 youth with prenatal exposure to substances (i.e. the exposed cohort) and 1787 matched unexposed youth (i.e. the unexposed cohort). The youth in the exposed cohort were born in 1992–2001 to mothers whose pregnancies were followed up at the special antenatal clinics (i.e. HAL clinics) in the Helsinki metropolitan area due to identified substance abuse during pregnancy. Youth in the unexposed cohort were born in 1992–2001 to mothers with no registered evidence of substance use one year before the birth of the offspring or at the time of birth in the national health and social care registers. The cohorts were matched for five maternal characteristics including maternal age at the time of offspring’s birth, parity, number of fetuses, month of birth, and delivery hospital of the index child. Register data were collected identically for the exposed and unexposed mother-child dyads from birth until the end of follow-up in 2016.

Multivariable logistic regression analysis was applied in Study I to investigate completed secondary education, whereas financial difficulties in Study II were studied using generalised linear models and mediation analysis. Mood and neurotic disorders in Study III were studied using multivariable Cox’s proportional hazard regression analysis and mediation analyses.

Overall, the results of this dissertation showed that youth with prenatal substance exposure had an increased likelihood of experiencing secondary disabilities compared with unexposed youth. More specifically, the results of the descriptive and unadjusted analyses showed that compared to unexposed youth, youth with prenatal substance exposure had: (1) delayed completion of secondary education and an overall lower secondary education completion rate (Study I), (2) higher likelihood of financial difficulties (Study II) and (3) a two-fold higher likelihood of being in specialised healthcare for mood and neurotic disorders (Study III).

Furthermore, the results of this dissertation showed: (4) maternal prenatal substance abuse was interlinked with an accumulation of adversities in the postnatal caregiving environment, and a high proportion of prenatally substance-exposed youth had been placed in OHC in early childhood. These factors had a strong influence on secondary disabilities apart from on secondary education completion. The results of the adjusted analyses showed: (5) prenatal substance exposure was not independently associated with a lack of secondary education, and different forms of youth mental/behavioural disorders independently reduced the likelihood of completed secondary education. (6) Prenatal substance exposure was not independently associated with youth’s financial difficulties, and these difficulties were influenced by youth’s mental/behavioural disorders and lack of secondary education in addition to maternal financial difficulties and OHC. Maternal financial difficulties and OHC also mediated a large proportion of the association between prenatal substance exposure and youth’s financial difficulties. (7) The association between prenatal substance exposure and mood and neurotic disorders was attenuated to a non-significant level when the influence of other predictors was controlled for. Accumulation of adverse maternal characteristics and OHC in addition to female sex were associated with an increased likelihood of mood and neurotic disorders. OHC also mediated a large proportion of the association between prenatal substance exposure and youth’s mood and neurotic disorders.

In light of the research findings, youth with prenatal substance exposure seem to be a group vulnerable to various avoidable secondary disabilities in the youth period, especially when considering the accumulation of postnatal risk factors in these populations and their associations with secondary disabilities.

The dissertation sheds light on areas where further research is needed, including studies on secondary disabilities incorporating information on primary disabilities in prenatally substance-exposed youth. This information could provide a better understanding of risk factors that increase susceptibility to secondary disabilities, and providing directions for the prevention of secondary disabilities in these youth. The study also highlights the need for studies including more detailed information on the characteristics of the postnatal caregiving environment and their associations with secondary disabilities in youth with prenatal substance exposure. The results also indicated implications for public health and prevention and the need for multiprofessional preventative measures at different levels: from the prevention of substance use during pregnancy to the early and long-term individualised support for the affected individual and their family. This also calls for more comprehensive knowledge and adequate training of professionals. The results also highlight the need for preventative measures to secure a safe and stable postnatal caregiving environment, especially among children and youth in OHC.