Projektin organisointi merkityksen rakentamisena : tapaustutkimus yleisen kirjaston kehittämishankkeesta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan projektimuotoista kehittämistoimintaa yleisessä kirjastossa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja lisätä ymmärrystä kehittämisprojektien organisoinnista merkityksen rakentamisena. Merkityksen rakentamisen prosesseissa rakennetaan merkityksiä asioille ja tapahtumille, jotka ovat uusia tai jotka herättävät epävarmuutta tai epäselvyyttä. Tutkimus on mikrotason analyysia siitä, miten projektin kehittämistehtävä rakentuu toimintamalliksi uskomus- ja toimintavetoisissa merkityksen rakentamisen prosesseissa. Tutkimus kohdistui Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamaja-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli perustaa Kouvolan kaupunginkirjastoon tila, Mediamaja, joka palvelee Kouvolan kirjasto-, koulu-, nuoriso- ja sosiaalitoimen kohderyhmiä. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan maahanmuuttajille suunnatun toiminnan kehittämisprosessia Mediamaja-projektissa.

Tässä prosessuaalisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan kehittämisprojektin toiminnan organisoitumista merkityksen rakentamisena Weickin organisoinnin teorian ja sensemaking-lähestymistavan näkökulmasta. Vallan ilmenemistä ja käyttöä merkityksen rakentamisen prosesseissa analysoitiin merkityksen antamisen ja hajottamisen tapojen luokittelun avulla. Tutkimus edustaa projektitutkimuksen projekti käytäntönä tutkimussuuntauksen projekteja kriittisesti tarkastelevaa lähestymistapaa. Tutkimus perustuu laadulliseen lähestymistapaan, jossa sovellettiin kertovan muutosselonteon menetelmää. Muutosnarratiivi, kertomus Mediamaja-kehittämisprojektin tavoitteiden ja tehtävien organisoitumisesta merkityksen rakentamisena pohjautuu erilaisten dokumenttien ja lähteiden sekä haastattelujen ja kokouskeskustelujen analyysiin. Mediamaja-projektin kehittämisprosessin ajallisen kehittymisen kuvaamiseksi tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelmänä seurantaa, jonka keskeisenä kohteena oli Mediamajan kolmesta blogisivustosta koostuva aineisto.

Tutkimuksen ensimmäiseen tutkimusongelmaan ”Miten projektin tavoitteiden ja tehtävien merkityksiä rakennettiin Mediamaja-hankkeen edetessä?” vastaamisessa pääaineistona olivat projektiryhmän selontekojen yksilöhaastattelut. Projektiryhmän selontekojen haastatteluissa käytettiin episodista haastattelumenetelmää, jossa yhdistyy narratiivinen haastattelu ja perinteinen teemahaastattelu. Toiseen tutkimusongelmaan ”Miten ristiriidat ja valta ilmenivät rakennettaessa projektin tavoitteita ja tehtäviä koskevia merkityksiä?” vastaamisessa keskeinen aineisto muodostui maahanmuuttotoimistoilla pidettyjen kokousten keskusteluaineistosta. Empiirisen aineiston analyysi jakautui kolmeen vaiheeseen, joissa hyödynnettiin narratiivista strategiaa, tapahtumien ajallista sulkeistamista ja abduktiivista sisällönanalyysin menetelmää.

Analyysi tuo esiin sensemaking-kirjallisuudessa vähäiselle huomiolle jääneen merkityksen rakentamisen käytännöllisenä toimintana. Kehittämisprojekteissa projektiryhmän merkityksen rakentaminen on luonteeltaan yrittäjämäistä toimintaa. Projektiin osallistujien erilaisista taustoista kumpuavat, projektiin kohdistuvat näkemykset ja odotukset puheena ja toiminnan tapoina rajaavat ja mahdollistavat projektin kuviteltua tulevaisuutta.

Analyysissa kuvataan, miten kehittämistyön tavoitteita ja tehtäviä muotoiltiin erilaisten sosiaalisten käytäntöjen kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että projektin mahdollisuudet ja rajat rakennetaan toimintaan ryhtymisissä improvisoimalla, kokeilemalla ja hyviä käytäntöjä imitoiden, mutta projektin tavoitteiden ja tehtävien merkitysten sisältöjen uskottavuuden arviointi tapahtuu myöhemmin. Projektin tavoitteista ja tehtävistä rakennetuista merkityksistä tulee toimintaa ohjaavia sääntöjä ja toiminnalle asetettuja odotuksia.

Tutkimus osoittaa, että systeeminen valta rajaa merkityksen rakentamista projektin kontekstin kautta, mutta systeeminen valta voi myös rakentua projektin sisällä. Tilannekohtaisessa vallankäytössä ilmenee taustalla oleva systeeminen valta vakiintuneina toimintatapoina ja toiminnalle asetettuina odotuksina. Näissä systeemistä valtaa ilmentävissä merkitysten sisällöissä merkitykset rakentuvat suhteessa menneeseen ja tulevaan.

Tutkimus antaa uutta tietoa uutta luovien kehittämisprojektien käytännön toiminnan dynaamisesta luonteesta. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä merkityksen rakentamisen tavoista, joiden kautta uudet toimintatavat ja -mallit organisoituvat kehittämisprojekteissa. Tulokset kertovat, miten uutta luovissa kehittämisprojekteissa on vaikeaa saavuttaa jaettu ymmärrys projektin tavoitteista ja tehtävistä, eikä sen tavoittelu käytännössä ole ehkä realististakaan.