Itsellinen äitiys ja toimijuus - toimijuuden modaliteetit hedelmöityshoidoissa käyvien itsellisten naisten blogiteksteissä
Kusnetsov, Linda (2023)
Kusnetsov, Linda
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309057984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309057984
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, mistä hedelmöityshoidoissa käyvien itsellisten naisten toimijuus rakentuu heidän itse kirjoittamissaan blogiteksteissä. Itsellisten naisten ja äitien toimijuuden tutkiminen on ajankohtaista, koska itsellinen äitiys lapsiperheellistymisen tapana on yleistymässä. Samaan aikaan Suomen syntyvyys on laskussa, ja suomalaisten toteutunut lapsiluku on pienempi kuin toivottu lapsiluku.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii toimijuuden modaliteettimalli, jonka mukaan toimijuus koostuu kuudesta eri modaliteetista: kyetä, osata, haluta, täytyä, voida ja tuntea. Aineistoni koostuu viiden eri itsellisen naisen vuosina 2013-2020 kirjoittamista blogiteksteistä ja kattaa kokonaisuudessaan noin 300 erillistä blogipostausta. Aineistoni olen löytänyt etsimällä Internetistä vapaasti saatavilla olevia blogeja itsellisiä äitejä koskevilla hakusanoilla. Tutkimusmenetelmänäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla lähdin etsimään modaliteettien rakentumista blogipostauksista.
Tutkielmani perusteella itsellisten naisten toimijuus koostui fyysisestä terveydestä, sosiaalisesta tuesta, kyvykkyyteen vaikuttamisesta, osaamisen epäilystä ja osaamisen kartuttamisesta, lapsenkaipuusta ennen muuta, halusta parisuhteeseen, halusta prosessin turvallisuuteen, halusta rakastavaan vanhemmuuteen, heteroseksuaalisen parisuhteen normista, toimeentulosta ja byrokratiasta, omannäköisestä elämästä ja tiedon jakamisesta, pelosta, epäoikeudenmukaisuudesta, pettymyksestä ja onnellisuudesta. Toimijuus rakentuu yhteenkietoutuneena prosessina, ja eri toimijuuden modaliteetit vaikuttavat toisiinsa.
Tulokset osoittavat, että itsellisten äitien toimijuutta voidaan tukea vahvistamalla terveyspalveluiden saatavuutta sekä sosiaalista ja taloudellista tukea, jakamalla tietoa itsellisille äidille suunnatuista etuuksista ja palveluista sekä purkamalla byrokraattisia, heteroseksuaalisen parisuhteen normeista kumpuavia käytäntöjä ja normeja. Itsellinen äitiys mahdollisti naisille tavan lapsiperheellistyä turvallisesti ilman pelkoa oikeudellisista tai terveydellisistä seuraamuksista sekä tarjosi mahdollisuuden kasvattaa lapsi omalla tavallaan avarakatseisuutta lisäten. Hedelmöityshoitoihin hakeuduttiin itsellisenä sen takia, että heteroseksuaalinen parisuhde tai haave siitä oli kariutunut, mikä on linjassa aikaisempien aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Äitiysblogin ylläpito nähtiin mahdollisuutena jakaa tietoa samassa tilanteessa oleville. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä eri etnisistä ja sosioekonomisista taustoista tulevien itsellisten äitien toimijuudesta, itsellisten äitien blogiyhteisöistä ja niiden vertaistuesta sekä itsellisten äitien blogeissaan tuottamasta vastapuheesta ja vanhemmuuden narratiiveista.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii toimijuuden modaliteettimalli, jonka mukaan toimijuus koostuu kuudesta eri modaliteetista: kyetä, osata, haluta, täytyä, voida ja tuntea. Aineistoni koostuu viiden eri itsellisen naisen vuosina 2013-2020 kirjoittamista blogiteksteistä ja kattaa kokonaisuudessaan noin 300 erillistä blogipostausta. Aineistoni olen löytänyt etsimällä Internetistä vapaasti saatavilla olevia blogeja itsellisiä äitejä koskevilla hakusanoilla. Tutkimusmenetelmänäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla lähdin etsimään modaliteettien rakentumista blogipostauksista.
Tutkielmani perusteella itsellisten naisten toimijuus koostui fyysisestä terveydestä, sosiaalisesta tuesta, kyvykkyyteen vaikuttamisesta, osaamisen epäilystä ja osaamisen kartuttamisesta, lapsenkaipuusta ennen muuta, halusta parisuhteeseen, halusta prosessin turvallisuuteen, halusta rakastavaan vanhemmuuteen, heteroseksuaalisen parisuhteen normista, toimeentulosta ja byrokratiasta, omannäköisestä elämästä ja tiedon jakamisesta, pelosta, epäoikeudenmukaisuudesta, pettymyksestä ja onnellisuudesta. Toimijuus rakentuu yhteenkietoutuneena prosessina, ja eri toimijuuden modaliteetit vaikuttavat toisiinsa.
Tulokset osoittavat, että itsellisten äitien toimijuutta voidaan tukea vahvistamalla terveyspalveluiden saatavuutta sekä sosiaalista ja taloudellista tukea, jakamalla tietoa itsellisille äidille suunnatuista etuuksista ja palveluista sekä purkamalla byrokraattisia, heteroseksuaalisen parisuhteen normeista kumpuavia käytäntöjä ja normeja. Itsellinen äitiys mahdollisti naisille tavan lapsiperheellistyä turvallisesti ilman pelkoa oikeudellisista tai terveydellisistä seuraamuksista sekä tarjosi mahdollisuuden kasvattaa lapsi omalla tavallaan avarakatseisuutta lisäten. Hedelmöityshoitoihin hakeuduttiin itsellisenä sen takia, että heteroseksuaalinen parisuhde tai haave siitä oli kariutunut, mikä on linjassa aikaisempien aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Äitiysblogin ylläpito nähtiin mahdollisuutena jakaa tietoa samassa tilanteessa oleville. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä eri etnisistä ja sosioekonomisista taustoista tulevien itsellisten äitien toimijuudesta, itsellisten äitien blogiyhteisöistä ja niiden vertaistuesta sekä itsellisten äitien blogeissaan tuottamasta vastapuheesta ja vanhemmuuden narratiiveista.