5–8-kuukautisten vauvojen kasvolihasreaktiot katsekontaktiin ihmisen ja robotin kanssa
Magga, Oskari; Räty, Miska (2023)
Magga, Oskari
Räty, Miska
2023
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308237768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308237768
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella 5–8-kuukautta vanhojen vauvojen reaktioita katsekontaktiin ihmisen ja robotin kanssa. Halusimme selvittää, reagoivatko vauvat eri tavalla robotin kuin ihmisen katseeseen, ja eroavatko reaktiot suoran ja käännetyn katseen välillä. Tutkimme myös sitä, vastaako robotin katsekontaktin mahdollisesti herättämät vasteet ihmisen katsekontaktin herättämiä vasteita, ja eroavatko nämä huomattavasti kontrolliärsykkeestä. Aiemman, aikuisten ja robottien välistä katsekontaktia tutkineen kirjallisuuden perusteella oletimme robotin ja ihmisen suoran katsekontaktin herättävän vauvassa positiivisia affektiivisia reaktioita ja suoran katseen herättävän positiivisempia reaktioita kuin käännetyn. Lisäksi oletimme, että ihmisen suora katse herättäisi voimakkaammin positiivisia reaktioita, kuin robotin suora katse.
Tutkimusaineisto koostuu 53:sta 5–8-kuukautta vanhasta vauvasta (tyttöjä 20, poikia 33). Aineisto kerättiin lähettämällä postitse kutsukirje Pirkanmaan alueen 5–8-kuukautisten vauvojen vanhemmille. Tutkittavan vanhempi oli mukana tutkimuskäynnillä. Tutkimme vauvojen tunnereaktioita käyttämällä mittarina kasvojen lihasten emg-aktivaatiota. Poskipäänlihaksen, Zygomaticus Majorin supistumista (tästä eteenpäin “ZM”), sekä kulmakarvojen kurtistajalihaksen, Corrugator Superciliin rentoutumista (tästä eteenpäin “CS”) pidetään luotettavana indikaattorina positiivisesta affektista. Analyysissä hyödynnettiin usean mittauksen varianssianalyysiä. Asetimme vauvojen kasvoille elektrodeja mittaamaan ZM:n ja CS:n aktivaatiota heidän katsoessaan eri ärsykkeitä. Malleina toimivat ihminen, NAO-mallinen, SoftBanks Roboticsin valmistama robotti, sekä kontrolliärsykkeenä toimiva sisustusvaasi. Kaikista ärsykkeistä oli suoraa vauvaa silmiin katsova versio, sekä kääntynyt versio.
Emme löytäneet eri koetilanteiden välillä tilastollisesti merkittäviä eroja CS:n ja ZM:n aktivaatiossa. Katseen suunnalla ei ollut merkittävää vaikutusta EMG-vasteisiin. Myöskään sillä, mikä malli oli kyseessä (tutkimusavustaja/robotti/vaasi), ei ollut merkittävää vaikutusta. Tulos saattaa johtua esimerkiksi siitä, että 5-8 kuukautta vanhojen vauvojen pienet, automaattisen mikroilmeet eivät vielä aidosti ilmennä heidän emotionaalisia reaktioitaan ärsykkeisiin. Voi myös olla, että pelkkä neutraali katse ei riitä aiheuttamaan vauvoissa positiivista affektia. Ehkä tähän vaaditaan muitakin vuorovaikutuksen osa-alueita, kuten vauvan eleiden peilaamista, ja äänillä kommunikointia. Nämä ovat eleitä, jotka tapahtuvat lasten ja vanhempien välillä pitkälti automaattisesti, ja siten ovat myös osa vauvan luonnollista vuorovaikutusmaailmaa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin paneutua siihen, löytyisikö reaktioita eri tavoin mitattuna.
Tutkimusaineisto koostuu 53:sta 5–8-kuukautta vanhasta vauvasta (tyttöjä 20, poikia 33). Aineisto kerättiin lähettämällä postitse kutsukirje Pirkanmaan alueen 5–8-kuukautisten vauvojen vanhemmille. Tutkittavan vanhempi oli mukana tutkimuskäynnillä. Tutkimme vauvojen tunnereaktioita käyttämällä mittarina kasvojen lihasten emg-aktivaatiota. Poskipäänlihaksen, Zygomaticus Majorin supistumista (tästä eteenpäin “ZM”), sekä kulmakarvojen kurtistajalihaksen, Corrugator Superciliin rentoutumista (tästä eteenpäin “CS”) pidetään luotettavana indikaattorina positiivisesta affektista. Analyysissä hyödynnettiin usean mittauksen varianssianalyysiä. Asetimme vauvojen kasvoille elektrodeja mittaamaan ZM:n ja CS:n aktivaatiota heidän katsoessaan eri ärsykkeitä. Malleina toimivat ihminen, NAO-mallinen, SoftBanks Roboticsin valmistama robotti, sekä kontrolliärsykkeenä toimiva sisustusvaasi. Kaikista ärsykkeistä oli suoraa vauvaa silmiin katsova versio, sekä kääntynyt versio.
Emme löytäneet eri koetilanteiden välillä tilastollisesti merkittäviä eroja CS:n ja ZM:n aktivaatiossa. Katseen suunnalla ei ollut merkittävää vaikutusta EMG-vasteisiin. Myöskään sillä, mikä malli oli kyseessä (tutkimusavustaja/robotti/vaasi), ei ollut merkittävää vaikutusta. Tulos saattaa johtua esimerkiksi siitä, että 5-8 kuukautta vanhojen vauvojen pienet, automaattisen mikroilmeet eivät vielä aidosti ilmennä heidän emotionaalisia reaktioitaan ärsykkeisiin. Voi myös olla, että pelkkä neutraali katse ei riitä aiheuttamaan vauvoissa positiivista affektia. Ehkä tähän vaaditaan muitakin vuorovaikutuksen osa-alueita, kuten vauvan eleiden peilaamista, ja äänillä kommunikointia. Nämä ovat eleitä, jotka tapahtuvat lasten ja vanhempien välillä pitkälti automaattisesti, ja siten ovat myös osa vauvan luonnollista vuorovaikutusmaailmaa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin paneutua siihen, löytyisikö reaktioita eri tavoin mitattuna.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]