Kerronnan morfosyntaktinen kompleksisuus 8–10-vuotiailla lapsilla, joilla on todettu sikiöaikainen kasvunhidastuma

Abstract

Sikiöaikainen kasvunhidastuma (fetal growth restriction, FGR) voi johtaa neurologisiin ja kognitiivisiin haasteisiin kouluiässä, ja se on riski myös lapsen kielellisten taitojen kehitykselle. Siihen voi liittyä esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai kerronnan vaikeuksia alakouluiässä. Sikiöaikainen kasvuvauhdin hidastuminen altistaa kielellisille vaikeuksille erityisesti ennenaikaisina syntyneitä lapsia, mutta myös täysiaikaisina syntyneitä. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa yksityiskohtaista tietoa siitä, minkälaista kerronnan morfosyntaktinen kompleksisuus on 8–10-vuotiailla FGR-lapsilla verrattuna kohdussa tyypillisesti kasvaneiden (appropriate for gestational age, AGA) lasten vastaaviin taitoihin. Lisäksi tarkasteltiin, onko ryhmien sisällä syntymäviikkoihin tai sukupuoleen liittyviä eroja. Morfosyntaktinen kompleksisuus tarkoittaa käytännössä erilaisten morfologisten keinojen ja syntaktisten kuvioiden käyttöä sekä monipuolista morfologian ja syntaksin yhteistyötä. Jos lapsi ei tarpeen mukaan pysty muodostamaan vaihtelevia ja monimutkaisia rakenteita, kerronnasta tulee väistämättä yksinkertaista ja niukkaa. Tällöin kuulijan on todennäköisesti vaikeampi ymmärtää kertomusta, esimerkiksi tapahtumien syy-seuraussuhteita.

Tutkimuksen aineisto oli saatu valmiina ja koostui 33 FGR-lapsen ja 31 AGA-lapsen kerrontanäytteistä, jotka oli elisitoitu ERRNI-kerrontatestin avulla. Lapset olivat tuottaneet ensin kertomuksen kuvasarjan pohjalta ja sen jälkeen saman kertomuksen viivästetysti muistinsa varassa. Morfosyntaktisen kompleksisuuden analyysimenetelmiksi valittiin lausetiheys ja ilmaisuanalyysi. Lausetiheys laskettiin kunkin lapsen molempien kertomusten pohjalta, ja tutkimusryhmien välisiä eroja tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Ilmaisuanalyysi tehtiin kunkin lapsen kertomusten kolmesta pisimmästä puhunnoksesta, ja siinä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tarkastelua.

Lausetiheydellä mitattuna kerronnan morfosyntaktinen kompleksisuus oli FGR-lapsilla ryhmätasolla merkitsevästi vähäisempää kuin AGA-lapsilla (p < .05). Tämä on samansuuntainen tulos kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa FGR-lasten kielelliset taidot on ryhmätasolla todettu heikommiksi kuin kohdussa tyypillisesti kasvaneiden. Ryhmien sisäisessä tarkastelussa huomattiin, että FGR-lasten tai AGA-lasten lausetiheyden tuloksilla ei ollut kummankaan ryhmän sisällä yhteyttä sukupuoleen tai siihen, oliko lapsi syntynyt ennen raskausviikkoa 36 vai raskausviikolla 36 tai sen jälkeen. Ilmaisuanalyysin avulla havaittiin, että FGR-lapsilla oli myös paljon morfosyntaktisia taitoja, jotka vertautuivat AGA-lasten taitoihin. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että FGR-lasten kerronnan kuntoutuksessa kannattaa keskittyä enemmän ilmaisun laajentamiseen ja kerronnan makrorakenteen kehittämiseen kuin kieliopillisten perustaitojen harjoitteluun. FGR-lasten taidoissa oli kuitenkin suurta yksilöllistä vaihtelua, mikä täytyy myös ottaa kuntoutuksessa huomioon.