Methods for Improving Performance in Consumer Grade GNSS Receivers
Söderholm, Stefan (2023)
Söderholm, Stefan
Tampere University
2023
Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3060-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3060-6
Tiivistelmä
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana satelliittinavigointi on kehittynyt ammatti ja sotilaskäyttäjien tekniikasta kaikkien saatavilla olevaksi tekniikaksi. Varsinkin viimeisen 15 vuoden aikana, kun vastaanottimet alkoivat pienentyä ja halpenivat, on lisääntynyt määrä yrityksiä, jotka toimittavat GPS-laitteita satoihin erilaisiin sovelluksiin. Kaikille moderneille tekniikoille on myös tyypillistä, että tutkimukseen ja siihen liittyvään vastaanottimien kehittämiseen on käytetty valtavasti rahaa, mikä on johtanut huomattavaan parantumiseen vastaanottimen suorituskyvyssä.
GPS-vastaanottimien kehitystyön lisäksi uusien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, kuten venäläisen GLONASS, kiinalaisen BeiDou- ja eurooppalaisen Galileo-järjestelmien käyttöönotto tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen. Sekä GPS että nämä uudet järjestelmät ovat myös ottaneet käyttöön uudentyyppisiä signaalirakenteita, jotka voivat tarjota parempilaatuisia havaintoja ja siten parantaa kaikkien vastaanottimien suorituskykyä.
Lopuksi menetelmät, kuten PPP ja RTK, jotka aiemmin olivat varattu ammattikäyttäjille, ovat tulleet kuluttajamarkkinoille mahdollistaen ennennäkemättömän suorituskyvyn jokaiselle satelliittinavigointivastaanottimien käyttäjälle.
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan tämän kehityksen vaikutusta sekä suorituskykyyn että vastaanottimen arkkitehtuuriin.
Työssä esitellään yksityiskohtaisesti FGI:ssä kehitetyn ohjelmistopohjaisen vastaanottimen, FGI-GSRx:n. Tämän vastaanottimen avulla on työssä arvioitu miten sekä uudet konstellaatiot että uudet nykyaikaiset signaalit ja niitten seurantamenetelmät vaikuttavat suorituskykyyn ja vastaanotin arkkitehtuuriin. Tämän lisäksi on arvioitu PPP- ja RTK-tarkkuuspaikannusmenetelmien vaikutus FinnRefCORS-verkkoa käyttäen useiden erityyppisten vastaanottimien kanssa, mukaan lukien kuluttajalaatuiset vastaanottimet.
Tulokset osoittavat, että enemmän konstellaatioita ja signaaleja käytettäessä paikannusratkaisun tarkkuus paranee 3 metristä 1,4 metriin hyvissä olosuhteissa ja yli 10-kertaiseksi tiheästi rakennetuissa kaupungeissa, jossa käytettävissä olevien signaalien määrä kasvaa kertoimella 2 käytettäessä kolmea konstellaatiota. Uusia moderneja modulaatiotekniikoita, kuten BOC-modulaatiota, käytettäessä tulokset osoittavat Galileo-ratkaisun tarkkuuden paranevan lähes 25%:lla ja esitelty uusi signaalinkäsittelymenetelmä lisää tällaisen tarkkuuden saatavuutta 50%:sta lähes 100%:iin. Lopuksi tarkkuuspaikannusmenetelmien tulokset osoittavat, että 15 cm:n tarkkuus on saavutettavissa, mikä on merkittävä parannus verrattuna 1,4 metrin tarkkuuteen.
Näiden parannusten saavuttamiseksi on olennaista, että itse vastaanotin on mukautettu hyödyntämään näitä uusia signaaleja ja konstellaatioita. Tämä tarkoittaa, että nykyaikaisten kuluttajamarkkinoiden vastaanottimien suunnittelu on haastavaa ja monissa tapauksissa ohjelmistopohjainen vastaanotin olisi parempi ja halvempi valinta kuin uusien mikropiirien kehittäminen.
GPS-vastaanottimien kehitystyön lisäksi uusien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, kuten venäläisen GLONASS, kiinalaisen BeiDou- ja eurooppalaisen Galileo-järjestelmien käyttöönotto tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen. Sekä GPS että nämä uudet järjestelmät ovat myös ottaneet käyttöön uudentyyppisiä signaalirakenteita, jotka voivat tarjota parempilaatuisia havaintoja ja siten parantaa kaikkien vastaanottimien suorituskykyä.
Lopuksi menetelmät, kuten PPP ja RTK, jotka aiemmin olivat varattu ammattikäyttäjille, ovat tulleet kuluttajamarkkinoille mahdollistaen ennennäkemättömän suorituskyvyn jokaiselle satelliittinavigointivastaanottimien käyttäjälle.
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan tämän kehityksen vaikutusta sekä suorituskykyyn että vastaanottimen arkkitehtuuriin.
Työssä esitellään yksityiskohtaisesti FGI:ssä kehitetyn ohjelmistopohjaisen vastaanottimen, FGI-GSRx:n. Tämän vastaanottimen avulla on työssä arvioitu miten sekä uudet konstellaatiot että uudet nykyaikaiset signaalit ja niitten seurantamenetelmät vaikuttavat suorituskykyyn ja vastaanotin arkkitehtuuriin. Tämän lisäksi on arvioitu PPP- ja RTK-tarkkuuspaikannusmenetelmien vaikutus FinnRefCORS-verkkoa käyttäen useiden erityyppisten vastaanottimien kanssa, mukaan lukien kuluttajalaatuiset vastaanottimet.
Tulokset osoittavat, että enemmän konstellaatioita ja signaaleja käytettäessä paikannusratkaisun tarkkuus paranee 3 metristä 1,4 metriin hyvissä olosuhteissa ja yli 10-kertaiseksi tiheästi rakennetuissa kaupungeissa, jossa käytettävissä olevien signaalien määrä kasvaa kertoimella 2 käytettäessä kolmea konstellaatiota. Uusia moderneja modulaatiotekniikoita, kuten BOC-modulaatiota, käytettäessä tulokset osoittavat Galileo-ratkaisun tarkkuuden paranevan lähes 25%:lla ja esitelty uusi signaalinkäsittelymenetelmä lisää tällaisen tarkkuuden saatavuutta 50%:sta lähes 100%:iin. Lopuksi tarkkuuspaikannusmenetelmien tulokset osoittavat, että 15 cm:n tarkkuus on saavutettavissa, mikä on merkittävä parannus verrattuna 1,4 metrin tarkkuuteen.
Näiden parannusten saavuttamiseksi on olennaista, että itse vastaanotin on mukautettu hyödyntämään näitä uusia signaaleja ja konstellaatioita. Tämä tarkoittaa, että nykyaikaisten kuluttajamarkkinoiden vastaanottimien suunnittelu on haastavaa ja monissa tapauksissa ohjelmistopohjainen vastaanotin olisi parempi ja halvempi valinta kuin uusien mikropiirien kehittäminen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]