Vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymisen tukeminen siirtymävaiheen aikana : Hypoteettinen perehdytysmalli
Lindfors, Kirsi (2023)
Lindfors, Kirsi
Tampere University
2023
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-09-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3022-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3022-4
Tiivistelmä
Perehdytystä voidaan pitää yhtenä keinona sitouttaa vastavalmistunut sairaanhoitaja osaksi organisaatiotaan ja työyhteisöään. Onnistuneessa perehdytyssuhteessa vastavalmistuneelle sairaanhoitajalle mahdollistetaan opiskeluaikana saatujen kliinisten tietojen ja taitojen harjaannuttaminen turvallisessa työympäristössä, oman ammatti-identiteetin löytäminen ja vahvistaminen sekä pääsy osaksi työyhteisöä. Perehdytys on osa vastavalmistuneen sairaanhoitajan pidempää siirtymävaihetta aloittelijasta kohti hoitotyön ammattilaista. Jotta siirtymävaihe onnistuisi, vastavalmistunut sairaanhoitaja tarvitsee perehdyttäjän, työyhteisön sekä lähiesihenkilön tukea ja kannustusta, opetusta ja ohjausta sekä rakentavaa palautetta.
Tämä tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä perehdyttäjät että vastavalmistuneet sairaanhoitajat. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perehdyttäjien näkemyksiä hyvää perehdytystä edistävistä ja estävistä tekijöistä, vastavalmistuneiden sairaanhoitajien perehdytyskokemuksia ja ammatillisen pätevyyden kehittymistä perehdyttäjille suunnatun koulutusintervention jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hypoteettinen malli hyvälle perehdytykselle, joka tukisi vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä siirtymävaiheen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää uuden työntekijän kokonaisvaltaisen perehdytyksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tutkimuksessa käytettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistumisen ilmaisseet yksiköt satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 50 yksikköä (interventioryhmä n=28, kontrolliryhmä n=22). Tutkimuslupa haettiin organisaation tutkimuslupakäytäntöjen mukaisesti. Interventioryhmän perehdyttäjät (n=174) saivat kahdeksan tunnin koulutusintervention, joka sisälsi tietoa perehdyttäjän roolista ja vastuusta, vastavalmistuneen sairaanhoitajan ensimmäisestä vuodesta, kuinka tukea vastavalmistuneen sairaanhoitajan kriittisen ajattelukyvyn kehittymistä, miten antaa rakentavaa palautetta ja miten tukea vastavalmistunutta sairaanhoitajaa perehtymisen aikana. Tutkimusaineisto kerättiin vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta sähköisellä kyselyllä kolmessa mittauspisteessä: lähtötilanteessa (vastaajia n=95), 3 kuukauden kuluttua työssä aloittamisesta (vastaajia n=72) ja 9 kuukauden kuluttua työssä aloittamisesta (vastaajia n=61). Ammatillisen pätevyyden kehittymistä seurattiin kaikissa kolmessa mittauspisteessä ja mittarina käytettiin Nurse Competence Scale (NCS©) mittaria. Perehdytyskokemuksia mitattiin kerran, 3 kuukauden seurantamittauksessa modifioidulla Clinical Learning Environment Supervision and Nurse Teacher Scale mittarilla (CLES+T©). Interventioryhmän perehdyttäjien näkemyksiä perehdytyksestä kerättiin SWOT-analyysin avulla.
Tutkimukseen osallistuneista vastavalmistuneista sairaanhoitajista 53,6 % (n=51) oli 20–25-vuotiaita ja 54,7 % (n=52) työskenteli vuodeosastoilla. Vastaajat arvioivat saaneensa varsin hyvää, yksilöllistä perehdytystä, joka tuki heidän ammatillista kehittymistään. Työyksikön ilmapiiri ja ohjaussuhteen toimivuus arvioitiin erittäin hyväksi ja hoidon lähtökohdat ja ohjaukselliset lähtökohdat hyviksi. Ryhmien välisessä vertailussa kontrolliryhmän vastavalmistuneet sairaanhoitajat arvioivat työyksikön ilmapiiriin ja ohjaukselliset lähtökohdat interventioryhmää paremmiksi. Vastaajien itsearvioitu ammatillinen kokonaispätevyys pysyi hyvällä tasolla koko seurantajakson ajan. Ammatillisessa pätevyydessä tapahtui kehittymistä seurantajakson aikana kaikissa seitsemässä kategoriassa ja muutos oli merkittävintä opettaminen-ohjaaminen, tarkkailutehtävä, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus ja työroolikategorioissa. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa seurantajakson päättyessä ja intervention efektikoko jäi pieneksi.
Tutkimuksessa kehitettiin osajulkaisujen I ja II tuloksista deduktiivis-induktiivisen sisällönanalyysin avulla hypoteettinen perehdytysmalli, jolla voitaisiin tukea ja edistää vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä siirtymävaiheen aikana. Hypoteettisen perehdytysmallin perusteella perehdytyksen tulee olla sekä tavoitteellista että yksilöllistä, oikea-aikaisesti tuettua ja asianmukaisesti resursoitua. Työyhteisön tulee tukea sekä perehtyjää että perehdyttäjää ja osallistua perehdyttäjän kanssa vastavalmistuneen sairaanhoitajan opettamiseen ja ohjaamiseen. Perehdyttäjä toimii roolimallina luoden turvallisen toimintaympäristön. Perehdytysohjelma varmistaa teoreettisen ja kliinisen harjoittelun toteutumisen ja lähiesihenkilö vastaa perehdytyksestä ja seuraa sen toteutumista. Työympäristön tulee olla perehdytystä mahdollistava. Lisäksi yhteiskunnalliset koulutus- ja työvoimapoliittiset tavoitteet ja ratkaisut vaikuttavat suoraan tai välillisesti perehdytykseen. Kehitetty hypoteettinen malli tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan perehdytykseen. Seuraavassa vaiheessa kehitettyä mallia tulee testata ja mahdollisesti jatkokehittää, jotta mallista saadaan vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä kokonaisvaltaisesti tukeva perehdytysmalli.
Tämä tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä perehdyttäjät että vastavalmistuneet sairaanhoitajat. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perehdyttäjien näkemyksiä hyvää perehdytystä edistävistä ja estävistä tekijöistä, vastavalmistuneiden sairaanhoitajien perehdytyskokemuksia ja ammatillisen pätevyyden kehittymistä perehdyttäjille suunnatun koulutusintervention jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hypoteettinen malli hyvälle perehdytykselle, joka tukisi vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä siirtymävaiheen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää uuden työntekijän kokonaisvaltaisen perehdytyksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tutkimuksessa käytettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistumisen ilmaisseet yksiköt satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 50 yksikköä (interventioryhmä n=28, kontrolliryhmä n=22). Tutkimuslupa haettiin organisaation tutkimuslupakäytäntöjen mukaisesti. Interventioryhmän perehdyttäjät (n=174) saivat kahdeksan tunnin koulutusintervention, joka sisälsi tietoa perehdyttäjän roolista ja vastuusta, vastavalmistuneen sairaanhoitajan ensimmäisestä vuodesta, kuinka tukea vastavalmistuneen sairaanhoitajan kriittisen ajattelukyvyn kehittymistä, miten antaa rakentavaa palautetta ja miten tukea vastavalmistunutta sairaanhoitajaa perehtymisen aikana. Tutkimusaineisto kerättiin vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta sähköisellä kyselyllä kolmessa mittauspisteessä: lähtötilanteessa (vastaajia n=95), 3 kuukauden kuluttua työssä aloittamisesta (vastaajia n=72) ja 9 kuukauden kuluttua työssä aloittamisesta (vastaajia n=61). Ammatillisen pätevyyden kehittymistä seurattiin kaikissa kolmessa mittauspisteessä ja mittarina käytettiin Nurse Competence Scale (NCS©) mittaria. Perehdytyskokemuksia mitattiin kerran, 3 kuukauden seurantamittauksessa modifioidulla Clinical Learning Environment Supervision and Nurse Teacher Scale mittarilla (CLES+T©). Interventioryhmän perehdyttäjien näkemyksiä perehdytyksestä kerättiin SWOT-analyysin avulla.
Tutkimukseen osallistuneista vastavalmistuneista sairaanhoitajista 53,6 % (n=51) oli 20–25-vuotiaita ja 54,7 % (n=52) työskenteli vuodeosastoilla. Vastaajat arvioivat saaneensa varsin hyvää, yksilöllistä perehdytystä, joka tuki heidän ammatillista kehittymistään. Työyksikön ilmapiiri ja ohjaussuhteen toimivuus arvioitiin erittäin hyväksi ja hoidon lähtökohdat ja ohjaukselliset lähtökohdat hyviksi. Ryhmien välisessä vertailussa kontrolliryhmän vastavalmistuneet sairaanhoitajat arvioivat työyksikön ilmapiiriin ja ohjaukselliset lähtökohdat interventioryhmää paremmiksi. Vastaajien itsearvioitu ammatillinen kokonaispätevyys pysyi hyvällä tasolla koko seurantajakson ajan. Ammatillisessa pätevyydessä tapahtui kehittymistä seurantajakson aikana kaikissa seitsemässä kategoriassa ja muutos oli merkittävintä opettaminen-ohjaaminen, tarkkailutehtävä, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus ja työroolikategorioissa. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa seurantajakson päättyessä ja intervention efektikoko jäi pieneksi.
Tutkimuksessa kehitettiin osajulkaisujen I ja II tuloksista deduktiivis-induktiivisen sisällönanalyysin avulla hypoteettinen perehdytysmalli, jolla voitaisiin tukea ja edistää vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä siirtymävaiheen aikana. Hypoteettisen perehdytysmallin perusteella perehdytyksen tulee olla sekä tavoitteellista että yksilöllistä, oikea-aikaisesti tuettua ja asianmukaisesti resursoitua. Työyhteisön tulee tukea sekä perehtyjää että perehdyttäjää ja osallistua perehdyttäjän kanssa vastavalmistuneen sairaanhoitajan opettamiseen ja ohjaamiseen. Perehdyttäjä toimii roolimallina luoden turvallisen toimintaympäristön. Perehdytysohjelma varmistaa teoreettisen ja kliinisen harjoittelun toteutumisen ja lähiesihenkilö vastaa perehdytyksestä ja seuraa sen toteutumista. Työympäristön tulee olla perehdytystä mahdollistava. Lisäksi yhteiskunnalliset koulutus- ja työvoimapoliittiset tavoitteet ja ratkaisut vaikuttavat suoraan tai välillisesti perehdytykseen. Kehitetty hypoteettinen malli tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan perehdytykseen. Seuraavassa vaiheessa kehitettyä mallia tulee testata ja mahdollisesti jatkokehittää, jotta mallista saadaan vastavalmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden kehittymistä kokonaisvaltaisesti tukeva perehdytysmalli.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]