”Jos sanotaan lesbo niin mä oon positiivisesti yllättynyt” : Queer-naisten kokemuksia oman viiteryhmänsä uutisoinnista
Nerg, Jenni (2023)
Nerg, Jenni
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308237765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308237765
Tiivistelmä
Tämä tutkielma perehtyy queer-naisten kokemuksiin viiteryhmänsä uutisoinnista yleisötutkimuksen keinoin. Tarkoituksena on hahmottaa, millaisia kokemuksia, ja toiveita, heillä on heitä koskevista uutisista. Tutkielma nojaa queer-teoriaan, jossa pyritään tarkastelemaan kriittisesti heteronormatiivisuutta sekä pohtimaan yhdenvertaisuuden teemoja. Tutkielman tavoitteena on tarkastella vähemmistölähtöisesti, millaisen yleisön queer-naiset muodostavat journalismissa.
Tutkielman aineisto koostuu ryhmähaastatteluna toteutetusta keskustelusta. Haastatteluun osallistui kolme queer-naiseksi itsensä identifioivaa henkilöä. He keskustelivat aiheesta vapaasti ja käyttivät ennalta valikoimiaan esimerkkijuttuja keskustelussa havainnointivälineenä. Keskustelun sisällöistä on hermeneuttisfenomenologisella metodilla tutkielmassa hahmoteltu olennaisimmat ja kiinnostavimmat havainnot. Näitä havaintoja käsitellään tutkielmassa niiden ristiriitojen kautta, joita queer-naisten kokemuksissa ja toivomuksissa sekä toisaalta journalistisissa ihanteissa ja käytännöissä ilmenee.
Aineistossa näkyy vähemmistöjen toive suuremmasta ja monipuolisemmasta näkyvyydestä uutismedioissa. Haastateltavat queer-naiset suhtautuivat epäluuloisesti journalismiin ja kritiikkiä journalistisista käytännöistä esitettiin epäsuorasti. Journalismi ymmärrettiin laajana yhteiskunnallisena toimijana, joka esitti ja kehysti vähemmistöjä toistuvilla tavoilla. Journalististen artikkelien ongelmat nähtiin esimerkiksi yksittäisten sanavalintojen sijaan laajemmissa kokonaisuuksissa. Juttujen tyyli ja toistuvat narratiivit aiheuttivat haastateltavissa tyytymättömyyttä journalistisiin sisältöihin.
Aineiston perusteella seksuaali-identiteetti toivottiin esitettävän journalismissa luonnollisena osana elämää, jolloin vähemmistöt eivät näyttäytyisi valtavirrasta poikkeavana, erityisenä ryhmänä. Kehitysehdotuksena haastateltavat hahmottelivat erilaisia keinoja, joilla vähemmistöuutisia olisi mahdollista esimerkiksi merkata uutissyötteisiin erilaisin tunnistein. Ryhmän kielellinen erityisyys ja laajan yleisön luoma ristiriita luovat jännitteen, johon on vaikea luoda yksinkertaisia ratkaisuja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nämä ehdotukset olivat myös osittain ristiriitaisia journalististen ihanteiden ja ohjenuorien kanssa.
Tutkielman aineisto koostuu ryhmähaastatteluna toteutetusta keskustelusta. Haastatteluun osallistui kolme queer-naiseksi itsensä identifioivaa henkilöä. He keskustelivat aiheesta vapaasti ja käyttivät ennalta valikoimiaan esimerkkijuttuja keskustelussa havainnointivälineenä. Keskustelun sisällöistä on hermeneuttisfenomenologisella metodilla tutkielmassa hahmoteltu olennaisimmat ja kiinnostavimmat havainnot. Näitä havaintoja käsitellään tutkielmassa niiden ristiriitojen kautta, joita queer-naisten kokemuksissa ja toivomuksissa sekä toisaalta journalistisissa ihanteissa ja käytännöissä ilmenee.
Aineistossa näkyy vähemmistöjen toive suuremmasta ja monipuolisemmasta näkyvyydestä uutismedioissa. Haastateltavat queer-naiset suhtautuivat epäluuloisesti journalismiin ja kritiikkiä journalistisista käytännöistä esitettiin epäsuorasti. Journalismi ymmärrettiin laajana yhteiskunnallisena toimijana, joka esitti ja kehysti vähemmistöjä toistuvilla tavoilla. Journalististen artikkelien ongelmat nähtiin esimerkiksi yksittäisten sanavalintojen sijaan laajemmissa kokonaisuuksissa. Juttujen tyyli ja toistuvat narratiivit aiheuttivat haastateltavissa tyytymättömyyttä journalistisiin sisältöihin.
Aineiston perusteella seksuaali-identiteetti toivottiin esitettävän journalismissa luonnollisena osana elämää, jolloin vähemmistöt eivät näyttäytyisi valtavirrasta poikkeavana, erityisenä ryhmänä. Kehitysehdotuksena haastateltavat hahmottelivat erilaisia keinoja, joilla vähemmistöuutisia olisi mahdollista esimerkiksi merkata uutissyötteisiin erilaisin tunnistein. Ryhmän kielellinen erityisyys ja laajan yleisön luoma ristiriita luovat jännitteen, johon on vaikea luoda yksinkertaisia ratkaisuja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nämä ehdotukset olivat myös osittain ristiriitaisia journalististen ihanteiden ja ohjenuorien kanssa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]