Näkökulma suomalaisen lähiön arvoihin: & tutkielma täydennysrakentamisesta
Lukka, Joona (2023)
Lukka, Joona
2023
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308227738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308227738
Tiivistelmä
Ihmisen toimien aiheuttama ilmasto- ja luontokriisi on tosiasia. Rakennetulla ympäristöllä on ollut siihen suuri vaikutus ja jatkuvan kaupungistumisen takia vaikutus tulee kasvamaan. Ilmasto- ja luontokriisi vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin suoraan, sekä välillisesti luontokadon ja ekosysteemipalveluiden kautta. Rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tulee olla kokonaisvaltaisesti kestävämpää, ja keskittyä ilmasto- ja luontovaikutusten hillintään ja niihin sopeutumiseen, jotta se ei jatka luonnon ja ilmaston kuormittamista.
Lähiöt ovat merkittävä suomalainen rakennusperintö. Ne ovat jopa joka neljännen suomalaisen koti, mutta niihin liittyy iän ja arvostuksen tuomia haasteita. Kestävien suunnitteluperiaatteiden tutkiminen lähiökontekstissa on mielekästä, sillä se tavoittaa suuren otannan suomalaisesta rakennuskannasta. Luontoyhteys osana lähiöiden alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita johdatti etsimään vastauksia tutkimuskysymykseen: onko suomalaisen lähiön arvoissa nähtävissä yhtymäkohtia luontoyhteyttä vahvistavan biofilisen suunnittelun periaatteisiin? Oman lisänsä lähiökehitykseen muodostavat kaupungistuminen ja täydennysrakentaminen. Viime vuosien voimakas täydennysrakentaminen on pahimmillaan kaventanut tärkeää kaupunkiluontoa. Toinen tutkimuskysymys onkin, miten suomalaisen lähiön arvoja säilytetään ja vahvistetaan täydennysrakentamisessa?
Työ on kaksiosainen selvitys- ja suunnittelutyö. Selvitysosassa etsin vastauksia ensimmäiseen kysymykseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Suunnitelmaosassa analysoin suunnittelukohdetta, Tampereen koilliskeskuksen Lahtomäenkadun lähiöaluetta, sekä esitän täydennysrakentamissuunnitelman kohdealueelle. Noudatan suunnitelmassa selvitysosassa tutkittuja biofilisia suunnitteluperiaatteita, sekä analyysiosassa tutkittuja kohdealueen piirteitä ja sinne kohdistuvia tavoitteita.
Selvitysosan mukaan suomalaisten lähiöiden arvoilla on yhteneväisyyksiä biofilisiin suunnittelumalleihin. Pääosin yhtymäkohdat ovat varhaisten metsäkaupunki-, ja keuhkokaaviomallin mukaisten lähiöiden ja biofilisten suunnitteluperiaatteiden välillä. Metsäkaupunkimallin mukaisissa lähiöissä luonto toimi perustavanlaatuisena lähtökohtana suunnittelulle. Analyysillä pohjustettu suunnitelma osoittaa, että suomalaisen lähiön kaupunkiluontoarvoja voidaan säilyttää täydennysrakentamisella, noudattaen biofilisia suunnitteluperiaatteita. The climate & nature crisis caused by human activities is happening. The built environment has had its effect on the crisis, and will cause more effects while the urbanization continues. Climate & nature crisis affect the living conditions of the planet by climate and indirectly by biodiversity loss and ecosystem services. The built environment, architecture and urban planning must become sustainable to restrain the effects and mitigate the climate and nature crisis.
Multi story apartment suburbs an extensive part of Finnish built heritage. They include homes for as much as one fourth of Finnish population. They also have challenges with maintenance backlog and common appreciation. Researching sustainable design principles in suburban context is worthwhile, because discoveries could help sustainably developing a large sample of Finnish built heritage. Connection to nature as an original design principle of the Finnish suburbs led to research the suburbs from a biophilic perspective. Biophilic design is linked to sustainable design. It aims to reinforce human connection to nature by design. Suburban nature connection led to a research question, are the values of Finnish suburbs linked to the biophilic design principles? The trend of urban infill caused by urbanization is currently also happening in suburbs. It’s also a factor in sustainable suburban development. The second research question asks, how the values of Finnish suburbs are conserved in the case of suburban infill development.
The thesis includes two phases for research and design. The research phase answers to the first question by a literary survey of the Finnish suburbs, urban nature and biophilic design. In the design phase I analyze the site, the context and present the plan for the suburban neighborhood of Koilliskeskus in the district of Linnainmaa, Tampere. I follow the biophilic principles researched in the first phase, follow the plans of the general and regional plans, and consider the analyzed attributes of the neighborhood.
In the research phase I discover that the original design of the Finnish suburbs and the biophilic design principles have similarities. Most similarities are between the biophilic principles, and the ideal concept of the “forest suburb” of early suburban design. The design phase demonstrates that the values of the Finnish suburbs may be conserved by introducing biophilic design for infill development. The design site of Koilliskeskus and the ambitious general and regional plans made biophilic design demanding.
Lähiöt ovat merkittävä suomalainen rakennusperintö. Ne ovat jopa joka neljännen suomalaisen koti, mutta niihin liittyy iän ja arvostuksen tuomia haasteita. Kestävien suunnitteluperiaatteiden tutkiminen lähiökontekstissa on mielekästä, sillä se tavoittaa suuren otannan suomalaisesta rakennuskannasta. Luontoyhteys osana lähiöiden alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita johdatti etsimään vastauksia tutkimuskysymykseen: onko suomalaisen lähiön arvoissa nähtävissä yhtymäkohtia luontoyhteyttä vahvistavan biofilisen suunnittelun periaatteisiin? Oman lisänsä lähiökehitykseen muodostavat kaupungistuminen ja täydennysrakentaminen. Viime vuosien voimakas täydennysrakentaminen on pahimmillaan kaventanut tärkeää kaupunkiluontoa. Toinen tutkimuskysymys onkin, miten suomalaisen lähiön arvoja säilytetään ja vahvistetaan täydennysrakentamisessa?
Työ on kaksiosainen selvitys- ja suunnittelutyö. Selvitysosassa etsin vastauksia ensimmäiseen kysymykseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Suunnitelmaosassa analysoin suunnittelukohdetta, Tampereen koilliskeskuksen Lahtomäenkadun lähiöaluetta, sekä esitän täydennysrakentamissuunnitelman kohdealueelle. Noudatan suunnitelmassa selvitysosassa tutkittuja biofilisia suunnitteluperiaatteita, sekä analyysiosassa tutkittuja kohdealueen piirteitä ja sinne kohdistuvia tavoitteita.
Selvitysosan mukaan suomalaisten lähiöiden arvoilla on yhteneväisyyksiä biofilisiin suunnittelumalleihin. Pääosin yhtymäkohdat ovat varhaisten metsäkaupunki-, ja keuhkokaaviomallin mukaisten lähiöiden ja biofilisten suunnitteluperiaatteiden välillä. Metsäkaupunkimallin mukaisissa lähiöissä luonto toimi perustavanlaatuisena lähtökohtana suunnittelulle. Analyysillä pohjustettu suunnitelma osoittaa, että suomalaisen lähiön kaupunkiluontoarvoja voidaan säilyttää täydennysrakentamisella, noudattaen biofilisia suunnitteluperiaatteita.
Multi story apartment suburbs an extensive part of Finnish built heritage. They include homes for as much as one fourth of Finnish population. They also have challenges with maintenance backlog and common appreciation. Researching sustainable design principles in suburban context is worthwhile, because discoveries could help sustainably developing a large sample of Finnish built heritage. Connection to nature as an original design principle of the Finnish suburbs led to research the suburbs from a biophilic perspective. Biophilic design is linked to sustainable design. It aims to reinforce human connection to nature by design. Suburban nature connection led to a research question, are the values of Finnish suburbs linked to the biophilic design principles? The trend of urban infill caused by urbanization is currently also happening in suburbs. It’s also a factor in sustainable suburban development. The second research question asks, how the values of Finnish suburbs are conserved in the case of suburban infill development.
The thesis includes two phases for research and design. The research phase answers to the first question by a literary survey of the Finnish suburbs, urban nature and biophilic design. In the design phase I analyze the site, the context and present the plan for the suburban neighborhood of Koilliskeskus in the district of Linnainmaa, Tampere. I follow the biophilic principles researched in the first phase, follow the plans of the general and regional plans, and consider the analyzed attributes of the neighborhood.
In the research phase I discover that the original design of the Finnish suburbs and the biophilic design principles have similarities. Most similarities are between the biophilic principles, and the ideal concept of the “forest suburb” of early suburban design. The design phase demonstrates that the values of the Finnish suburbs may be conserved by introducing biophilic design for infill development. The design site of Koilliskeskus and the ambitious general and regional plans made biophilic design demanding.