Tehokkuusajattelun monitulkintaisuus julkisorganisaation haasteena : Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasmaksuprosessin tehostaminen
Rainio, Emmi (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308177645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308177645
Tiivistelmä
Julkissektorin rajalliset resurssit edellyttävät jatkuvaa pohdintaa organisaatioiden tehokkuudesta. Tehostaminen on ollut läsnä julkisorganisaatioissa jo pitkään, viimeistään uuden julkisjohtamisen aikakautena 1980- luvulla sen painoarvo osana toimintaa kasvoi entisestään. Tämä tutkimus tuo esiin tehokkuus ajattelun moninaisuutta yhdistäen sen tehokkuuteen ja tehostamiseen julkisorganisaatioissa. Tarkemmin ottaen arvioidaan organisaation toimia, jotka osaltaan edesauttavat tai haittaavat toivotun tehokkuuden saavuttamisessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostaa käsityksen tehokkuudesta. Se on koostettu aiempien kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten tuloksista. Lisäksi empiriassa on hyödynnetty tapaustutkimuksen kohteena olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen aineistoja. Osana tutkimusta on toteutettu myös asiantuntijahaastattelut kohdeorganisaatiossa. Teorian ja empirian perusteella on koostettu vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita tässä tutkimuksessa oli kaksi: Mitä tulkintoja tehokkuus käsitteen määrittely pitää sisällään hallinnollisissa prosesseissa? Ja miten tehostamista voi edistää Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaslaskutuksen ja erityisesti asiakasmaksuprosessin osalta?
Tutkimuksen perusteella tehokkuus on käsitteenä moninainen. Sen tulkinta yleisesti on melko yhtenäinen, mutta jokainen peilaa sitä osaltaan omasta näkövinkkelistä ja toimenkuvastaan. Tehokkuus mielletään toimintojen sujuvuutena ja kehityksenä aiempaan verrattuna. Haasteita tehokkuuden toteutumiselle luovat etenkin organisaation iso koko sekä hajanaisuus. Myös viestinnällä ja kokonaisuuden ymmärtämisellä on merkityksellinen rooli osana tehokkuuden toteutumista.
Tehokkuutta osana julkisorganisaatioiden toimintaa on merkityksellistä tutkia, koska resurssit ovat rajalliset ja palveluita käyttävien kansalaisten odotukset rajattomia. Tämän vuoksi toimintaa on tehostettava tekemällä oikeita asioita oikein.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostaa käsityksen tehokkuudesta. Se on koostettu aiempien kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten tuloksista. Lisäksi empiriassa on hyödynnetty tapaustutkimuksen kohteena olevan Pirkanmaan hyvinvointialueen aineistoja. Osana tutkimusta on toteutettu myös asiantuntijahaastattelut kohdeorganisaatiossa. Teorian ja empirian perusteella on koostettu vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita tässä tutkimuksessa oli kaksi: Mitä tulkintoja tehokkuus käsitteen määrittely pitää sisällään hallinnollisissa prosesseissa? Ja miten tehostamista voi edistää Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakaslaskutuksen ja erityisesti asiakasmaksuprosessin osalta?
Tutkimuksen perusteella tehokkuus on käsitteenä moninainen. Sen tulkinta yleisesti on melko yhtenäinen, mutta jokainen peilaa sitä osaltaan omasta näkövinkkelistä ja toimenkuvastaan. Tehokkuus mielletään toimintojen sujuvuutena ja kehityksenä aiempaan verrattuna. Haasteita tehokkuuden toteutumiselle luovat etenkin organisaation iso koko sekä hajanaisuus. Myös viestinnällä ja kokonaisuuden ymmärtämisellä on merkityksellinen rooli osana tehokkuuden toteutumista.
Tehokkuutta osana julkisorganisaatioiden toimintaa on merkityksellistä tutkia, koska resurssit ovat rajalliset ja palveluita käyttävien kansalaisten odotukset rajattomia. Tämän vuoksi toimintaa on tehostettava tekemällä oikeita asioita oikein.