Monikulttuurinen tila: arkkitehtuuri ja osallistava suunnittelu kotoutumisen tukena
Kotilainen, Venla (2023)
Kotilainen, Venla
2023
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308217680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308217680
Tiivistelmä
Kulttuuri vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka suunnittelemme, rakennamme ja käytämme tilaa. Suomi on ollut pitkään kulttuuriltaan melko yhtenäinen, mutta viime vuosikymmeninä maahanmuuttaneiden määrä on vahvasti kasvanut. Tarkastelen, miten asuinympäristöjen tiloilla ja (niiden) osallistavalla suunnittelulla voidaan tukea maahanmuuttaneiden kotoutumista ja hyvien ympäristö- ja väestösuhteiden muodostumista. Metodeina ovat kirjallisuuskatsaus, haastattelut kolmen suomalaisen kaupungin suunnittelussa toimivien työntekijöiden kanssa sekä työpajat maahanmuuttaneiden kanssa Tampereella.
Tutkielma keskittyy erityisesti kotoutumisen tilalliseen ja sosiaaliseen puoleen. Lähtökohtana toimii kotoutumisen kaksisuuntaisuus; kotoutuminen on maahanmuuttaneiden sopeutumista kohdemaan kulttuuriin ja kohdemaan asukkaiden sopeutumista moninaistuvan väestön tuomiin uusiin kulttuureihin. Kotoutumisen tukemiseen tarvitaan siis tiloja väestöryhmien kohtaamiseen ja eri kulttuurien harjoittamiseen. Tarvitaan monikulttuurisia tiloja.
Ympäristön suunnittelulla voidaan tukea hyvän sosiaalisen infrastruktuurin muodostumista. Arkiset tilat, kuten asuinympäristöjen tilat, luovat hyvän pohjan väestösuhteiden kehittymiselle. Oleellista on tukea ympäristön moninaisuutta ja kasvattaa kohtaamisten todennäköisyyttä ryhmittämällä ja limittämälle erilaisia toimintoja. Toisaalta tarvitaan myös jotain yhdistävää, mihin useampi asukas voi samaistua.
Osallistava suunnittelu auttaa kotoutumisessa luomalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antamalla äänen vähemmistöille. Suunnittelutilaisuuksien muodot aiheuttavat kuitenkin esteitä maahanmuuttaneiden osallistumiselle. Kaikille samanlaisten mahdollisuuksien sijaan maahanmuuttaneiden osallistumista tulisi tukea, sillä lähtöasetelma on maahanmuuttaneille epäedullinen. Suurimpia haasteita maahanmuuttaneiden osallistumiselle ovat kielimuuri ja luottamuksen, mielenkiinnon, ajan sekä resurssien puute.
Mahdollisia ratkaisuja haasteisiin ovat luottamuksen rakentaminen sekä monipuoliset ja epäviralliset markkinoinnin ja osallistumisen tavat. Osallistamistilanteet tulisi luoda yhdessä kohderyhmän kanssa, eikä määrittää osallistumisen tapoja liian pitkälle etukäteen. Osallistumista helpottaa joustava aikataulu, selkeä kieli, käännökset, virikkeiden käyttö ja toistuvat rakenteet.
Työpajojen tulosten mukaan maahanmuuttaneet kaipasivat lisää tiloja yhdessä ruokailuun ja vapaa-ajan aktiviteeteille. Maahanmuuttaneet arvostivat suomalaisen ympäristön ja Tampereen ominaispiirteitä, kuten metsiä, järviä ja historiasta kertovia rakennuksia.
Tutkielma keskittyy erityisesti kotoutumisen tilalliseen ja sosiaaliseen puoleen. Lähtökohtana toimii kotoutumisen kaksisuuntaisuus; kotoutuminen on maahanmuuttaneiden sopeutumista kohdemaan kulttuuriin ja kohdemaan asukkaiden sopeutumista moninaistuvan väestön tuomiin uusiin kulttuureihin. Kotoutumisen tukemiseen tarvitaan siis tiloja väestöryhmien kohtaamiseen ja eri kulttuurien harjoittamiseen. Tarvitaan monikulttuurisia tiloja.
Ympäristön suunnittelulla voidaan tukea hyvän sosiaalisen infrastruktuurin muodostumista. Arkiset tilat, kuten asuinympäristöjen tilat, luovat hyvän pohjan väestösuhteiden kehittymiselle. Oleellista on tukea ympäristön moninaisuutta ja kasvattaa kohtaamisten todennäköisyyttä ryhmittämällä ja limittämälle erilaisia toimintoja. Toisaalta tarvitaan myös jotain yhdistävää, mihin useampi asukas voi samaistua.
Osallistava suunnittelu auttaa kotoutumisessa luomalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antamalla äänen vähemmistöille. Suunnittelutilaisuuksien muodot aiheuttavat kuitenkin esteitä maahanmuuttaneiden osallistumiselle. Kaikille samanlaisten mahdollisuuksien sijaan maahanmuuttaneiden osallistumista tulisi tukea, sillä lähtöasetelma on maahanmuuttaneille epäedullinen. Suurimpia haasteita maahanmuuttaneiden osallistumiselle ovat kielimuuri ja luottamuksen, mielenkiinnon, ajan sekä resurssien puute.
Mahdollisia ratkaisuja haasteisiin ovat luottamuksen rakentaminen sekä monipuoliset ja epäviralliset markkinoinnin ja osallistumisen tavat. Osallistamistilanteet tulisi luoda yhdessä kohderyhmän kanssa, eikä määrittää osallistumisen tapoja liian pitkälle etukäteen. Osallistumista helpottaa joustava aikataulu, selkeä kieli, käännökset, virikkeiden käyttö ja toistuvat rakenteet.
Työpajojen tulosten mukaan maahanmuuttaneet kaipasivat lisää tiloja yhdessä ruokailuun ja vapaa-ajan aktiviteeteille. Maahanmuuttaneet arvostivat suomalaisen ympäristön ja Tampereen ominaispiirteitä, kuten metsiä, järviä ja historiasta kertovia rakennuksia.