ICT-alan työnhakijoihin kohdistuvat odotukset työpaikkailmoituksissa: Onko korkeakoulututkinnolla merkitystä?
Mäntylä, Jatta (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308187670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308187670
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ICT-alan työntekijöihin kohdistuvia odotuksia työpaikkailmoituksissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lisäksi sitä, minkälainen painoarvo korkeakoulututkinnolle työpaikkailmoituksissa annetaan.
ICT-ala kärsii yhä lisääntyvästä osaajapulasta ja osaamistarpeet muuttuvat teknologisen kehityksen myötä. Alan koulutusta voi hankkia Suomessa eri tutkintotasoilla toiselta asteelta korkeakouluihin, mutta osaamista on mahdollista hankkia myös muilla tavoin, esimerkiksi työssä oppimalla tai harrastuneisuuden kautta. Viime aikoina yleistyneet intensiivi- tai täsmäkoulutukset ovat yksi työmarkkinoiden keino ratkaista työvoimapulaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista tietoa siitä, minkälaista osaamista työnantajat odottavat työnhakijoilta työpaikkailmoitusten perusteella.
Tutkimusaineisto kerättiin verkossa julkaistuista työpaikkailmoituksista loppuvuodesta 2022. Aineisto koostui 143 työpaikkailmoituksesta. Tutkimus oli luonteeltaan poikittainen tapaustutkimus, jolla pyrittiin kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä tietyllä ajanhetkellä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä. Työpaikkailmoituksissa ilmenneet odotukset jaoteltiin neljään luokkaan, joita olivat teknisten taitojen odotukset, geneeristen taitojen odotukset, kokemukseen liittyvät odotukset sekä koulutusodotukset.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakijoilta odotettiin työtehtävän kannalta oleellista teknistä osaamista, jonka laajuus ja sisältö vaihtelevat työpaikkailmoituksittain. Yleisimpiä geneeristen taitojen odotuksia olivat oma-aloitteisuus, vuorovaikutustaidot, tiimi- ja yhteistyötaidot, kehittymishaluisuus, itsenäisen työskentelyn taidot, asiakaspalvelutaidot sekä englannin kielen taito. Kokemuksen osalta tutkimus välitti kahdenlaista kuvaa: osaajapulasta huolimatta kokemusta odotettiin laajasti, mutta toisaalta työnhakijan ei tarvinnut osata kaikkea valmiiksi, vaan oleellista oli yksilön halu ja kyky oppia uutta. Koulutusodotuksia esiintyi 70 prosentissa työpaikkailmoituksista, mutta vain osassa ilmoituksista koulutusodotus esitettiin vaatimuksen muodossa. Osassa koulutusodotuksen rinnalla mainittiin, että osaaminen on voitu hankkia myös muulla tavalla.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työpaikkailmoitusten luoman kuvan perusteella keskiössä on yksilön osaaminen, eikä niinkään se, millä tavalla osaaminen on hankittu. Korkeakoulutuksesta on hyötyä, mutta ICT- alan asiantuntijatehtäviin on mahdollista työllistyä ilman alan koulutustakin.
ICT-ala kärsii yhä lisääntyvästä osaajapulasta ja osaamistarpeet muuttuvat teknologisen kehityksen myötä. Alan koulutusta voi hankkia Suomessa eri tutkintotasoilla toiselta asteelta korkeakouluihin, mutta osaamista on mahdollista hankkia myös muilla tavoin, esimerkiksi työssä oppimalla tai harrastuneisuuden kautta. Viime aikoina yleistyneet intensiivi- tai täsmäkoulutukset ovat yksi työmarkkinoiden keino ratkaista työvoimapulaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa ajantasaista tietoa siitä, minkälaista osaamista työnantajat odottavat työnhakijoilta työpaikkailmoitusten perusteella.
Tutkimusaineisto kerättiin verkossa julkaistuista työpaikkailmoituksista loppuvuodesta 2022. Aineisto koostui 143 työpaikkailmoituksesta. Tutkimus oli luonteeltaan poikittainen tapaustutkimus, jolla pyrittiin kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä tietyllä ajanhetkellä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä. Työpaikkailmoituksissa ilmenneet odotukset jaoteltiin neljään luokkaan, joita olivat teknisten taitojen odotukset, geneeristen taitojen odotukset, kokemukseen liittyvät odotukset sekä koulutusodotukset.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnhakijoilta odotettiin työtehtävän kannalta oleellista teknistä osaamista, jonka laajuus ja sisältö vaihtelevat työpaikkailmoituksittain. Yleisimpiä geneeristen taitojen odotuksia olivat oma-aloitteisuus, vuorovaikutustaidot, tiimi- ja yhteistyötaidot, kehittymishaluisuus, itsenäisen työskentelyn taidot, asiakaspalvelutaidot sekä englannin kielen taito. Kokemuksen osalta tutkimus välitti kahdenlaista kuvaa: osaajapulasta huolimatta kokemusta odotettiin laajasti, mutta toisaalta työnhakijan ei tarvinnut osata kaikkea valmiiksi, vaan oleellista oli yksilön halu ja kyky oppia uutta. Koulutusodotuksia esiintyi 70 prosentissa työpaikkailmoituksista, mutta vain osassa ilmoituksista koulutusodotus esitettiin vaatimuksen muodossa. Osassa koulutusodotuksen rinnalla mainittiin, että osaaminen on voitu hankkia myös muulla tavalla.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työpaikkailmoitusten luoman kuvan perusteella keskiössä on yksilön osaaminen, eikä niinkään se, millä tavalla osaaminen on hankittu. Korkeakoulutuksesta on hyötyä, mutta ICT- alan asiantuntijatehtäviin on mahdollista työllistyä ilman alan koulutustakin.