Tunnetaidot työhyvinvoinnin tukena varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia tunnetaito-ohjauksesta
Heinonen, Liisa (2023)
Heinonen, Liisa
2023
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308127567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308127567
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia tunnetaito-ohjauksesta ja sen merkityksistä työhyvinvoinnille. Tunnetaitojen on todettu tukevan lasten ja nuorten hyvinvointia, ja tunnetaitojen opettaminen ja vahvistaminen ovat merkittävä osa nykypäivän kasvatusta ja koulutusta. Tässä tutkimuksessa näkökulma on kuitenkin varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarvitsemissa tunnetaidoissa ja niiden merkityksessä työhyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatustyö on niin sanottua tunnetyötä, jossa jatkuva tunnepitoinen sosiaalinen kanssakäyminen sekä lasten että aikuisten kanssa voi osaltaan kuormittaa työntekijöitä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään etnografisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksiin, sekä niille annettuihin merkityksiin. Tutkimuksen aineisto koostuu kenttämuistiinpanoista, jotka on kerätty osallistuvan havainnoinnin keinoin, sekä seitsemästä teemahaastattelusta. Tutkimus on toteutettu suomalaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä ja siihen osallistui yhteensä kymmenen varhaiskasvatuksen työntekijää.
Tutkielmassa havaittiin tunnetaito-ohjauksen tukevan varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia monella tapaa. Tunnetaito-ohjauksen koettiin antavan tukea lasten kanssa tehtävään tunnepitoiseen työhön, edistävän avoimen ja myönteisen työyhteisön toimintatapoja, vahvistavan työntekijöiden henkilökohtaisia voimavaroja ja ammatti-identiteettiä sekä lujittavan vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Tunnetaito-ohjaukselle annetut merkitykset heijastuivat varhaiskasvatustyöhön. Tämän tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen työntekijöiden tunnetaitojen vahvistamisen voidaan olettaa tukevan myös lasten kanssa tehtävää tunnetaitoja tukevaa toimintaa. Erityisesti mahdollisuus yhteiselle ja avoimelle reflektiolle koettiin merkityksellisenä sekä yksilön että koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
Työntekijöiden kokemukset tunnetaito-ohjauksesta työhyvinvointia tukevana toimintana olivat myönteisiä. Vastaavanlaista toimintaa olisi mahdollista toteuttaa millä tahansa kasvatuksen ja koulutuksen asteella työskentelevälle henkilöstölle.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään etnografisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksiin, sekä niille annettuihin merkityksiin. Tutkimuksen aineisto koostuu kenttämuistiinpanoista, jotka on kerätty osallistuvan havainnoinnin keinoin, sekä seitsemästä teemahaastattelusta. Tutkimus on toteutettu suomalaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä ja siihen osallistui yhteensä kymmenen varhaiskasvatuksen työntekijää.
Tutkielmassa havaittiin tunnetaito-ohjauksen tukevan varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia monella tapaa. Tunnetaito-ohjauksen koettiin antavan tukea lasten kanssa tehtävään tunnepitoiseen työhön, edistävän avoimen ja myönteisen työyhteisön toimintatapoja, vahvistavan työntekijöiden henkilökohtaisia voimavaroja ja ammatti-identiteettiä sekä lujittavan vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Tunnetaito-ohjaukselle annetut merkitykset heijastuivat varhaiskasvatustyöhön. Tämän tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen työntekijöiden tunnetaitojen vahvistamisen voidaan olettaa tukevan myös lasten kanssa tehtävää tunnetaitoja tukevaa toimintaa. Erityisesti mahdollisuus yhteiselle ja avoimelle reflektiolle koettiin merkityksellisenä sekä yksilön että koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
Työntekijöiden kokemukset tunnetaito-ohjauksesta työhyvinvointia tukevana toimintana olivat myönteisiä. Vastaavanlaista toimintaa olisi mahdollista toteuttaa millä tahansa kasvatuksen ja koulutuksen asteella työskentelevälle henkilöstölle.