Pelillisyyden vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Pelillistämistä on tutkittu yhtenä tehokkaana lähestysmistapana sitouttamaan ja tarjoamaan pelillisiä kokemuksia käyttäjilleen. Pelillistämisellä tarkoitetaan pelielementtien, kuten pisteiden tai palkintojen, käyttöä muissa kuin pelillisissä konteksteissa. Yhä useammat organisaatiot käyttävät pelillistämistä parantaakseen työn tuottavuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, jotka määräytyvät pitkälti työntekijöiden hyvinvoinnin ja sopeutumiskyvyn kautta. Johtamista ja työntekijöiden hyvinvointia koskevassa kirjallisuudessa on kuitenkin puuttunut kokonaisvaltainen ja kattava ymmärrys pelillistämisen vaikutuksesta hyvinvointiin. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kolmeakymmentä pelillistämiseen ja työntekijöiden hyvinvointiin liittyvää empiiristä tutkimusta TCCM-mallin (Theory, Context, Characteristics, Methodology) ohjaamana. Kirjallisuuskatsaus vastaa kysymyksiin siitä, mitä teorioita ja menetelmiä on omaksuttu pelitutkimuksessa, millaisia pelillistämisen muotoja ja elementtejä on tutkittu eri toimialoilla ja organisaatioissa, sekä millainen vaikutus pelillistämisellä voi olla työntekijöiden hyvinvointiin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että pelillistämisen avulla on mahdollista parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan pelillistäminen muun muassa paransi fyysistä aktiivisuutta ja edisti työntekijöiden selviytymistekniikoiden oppimista. Pelillistämisen todettiin myös tukevan toiminnan ja palautumisen välistä yhteyttä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ehdotetaan neljää erilaista tutkimussuuntaa, jotka järjestettiin TCCM-mallin mukaisesti teorian, kontekstin, temaattisen ja metodologisen näkökulman mukaisesti. Teorian ja kontekstin näkökulmasta tulevissa tutkimuksissa voidaan kiinnittää huomiota organisaatioon, teknologiaan ja terveyteen liittyviin teorioihin, pelillisten tekniikoiden vaikutuksiin sekä työntekijöiden hyvinvoinnin tutkimiseen erilaisten perinteisten teollisuudenalojen kontekstissa. Lisäksi temaattisesta ja metodologisesta näkökulmasta kehotetaan analysoimaan pelillistämisen elementtien vaikutuksia eri hyvinvoinnin osa-alueisiin sekä erilaisia yksilöllisiä tekijöitä, toimialan ominaispiirteitä ja organisaatiotekijöitä. Pelillistämistutkimus hyötyisi myös pitkittäis- ja kenttätutkimuksista tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.