Betonimurskeen käyttö tierakenteessa

Abstract

Suomessa betonimurskeen käyttö maarakentamisessa on alkanut 1990-luvulla. Betonimurskeen käyttöä puoltavat sen hyvät, jopa kalliomursketta paremmat, materiaaliominaisuudet ja ympäristöhyödyt. Betonimurske toimii hiilinieluna ja sen käyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikalle loppusijoitettavan betonijätteen määrää. Tässä työssä tutkitaan betonimurskeen soveltuvuutta tierakenteen kerroksiin. Työn tavoitteena on selvittää betonimurskeen hyödyntämisen etuja ja käytön edistämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimus on tehty kirjallisuuskatsauksena kooten yhteen tietoa betonimurskeen ominaisuuksista, lainsäädännön ja ohjeiden vaatimuksista sekä käyttökohteista. Tierakenteen osalta käsitellään rakennekerrosten toiminnallisia tehtäviä, mitoitusta ja vaurioitumista. Betonimurskeen ominaisuuksia verrataan tierakenteen kerrosten vaatimuksiin ja tuodaan esiin sen vahvuuksia ja rajoittavia tekijöitä. Lisäksi SWOT-analyysin keinoin pohditaan betonimurskeen käytön tulevaisuutta. Betonimurske valmistetaan betonijätteestä murskaamalla. Valmistuksen aikaisella näytteenotolla varmistetaan betonimurskeen laatu ja ympäristökelpoisuus. Betonijätteen alkuperän ja murskeen materiaaliominaisuuksien perusteella murske jaotellaan eri laatuluokkiin. Laadukas betonimurske on routimatonta ja rakenteessa lujittuvaa. Betonimurskeen hyödyntäminen on mahdollista ympäristöluvalla sekä MARA-asetuksen ja EEJ-asetuksen kriteerien mukaisesti. Käyttökohteita on rajattu ympäristön suojelemiseksi ja betonimurskeen ominaisuuksien tarkoituksenmukaiseksi hyödyntämiseksi. Tierakenteessa päällysrakenteen kerrokset ottavat vastaan liikenteen kuormitukset ja jakavat ne mahdollisimman tasaisesti alusrakenteelle. Betonimursketta voidaan käyttää tierakenteen sitomattomissa kerroksissa ja sen lujittumista voidaan hyödyntää ohentamalla rakennekerroksia. Hyvät tekniset ominaisuudet ja ympäristöhyödyt kannustavat betonimurskeen käytön kasvattamiseen. Tulevaisuudessa betonimurskeen käyttöä voitaisiin edistää hankintakäytäntöjä kehittämällä ja toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Etenkin dokumentoinnin huolellisuus ja tiedonkulun varmistaminen ovat edellytyksiä käytön lisääntymiselle.