Oppivelvollisuusuudistuksen merkitys rehtorin työnkuvassa: Toisen asteen rehtoreiden kokemuksia oppivelvollisuuden laajentumisesta
Virtanen, Meri (2023)
2023
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308037444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202308037444
Tiivistelmä
Suomen uusin oppivelvollisuuslaki astui voimaan vuonna 2021, jolloin oppivelvollisuusikä laajeni aikaisemmasta 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen tai vaihtoehtoisesti toisen asteen tutkinnon hyväksytysti suorittamiseen. Kyseinen oppivelvollisuusuudistus oli historiallinen, sillä oppivelvollisuutta laajennettiin viimeksi noin 100 vuotta sitten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tutkia tätä merkittävää uudistusta selvittämällä toisen asteen rehtoreiden kokemuksia oppivelvollisuuden laajentumisesta. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin oppivelvollisuusuudistuksen tuomiin tekijöihin ja niiden merkityksiin rehtorin työnkuvan näkökulmasta.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, jolloin tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltavia tutkimukseen haettiin sähköisen Forms-kyselylomakkeen avulla Suomen rehtorit (SURE ry) yhdistyksen jäsenten joukosta. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana, jolloin tutkimuksen kohdejoukoksi rajautui kuusi toisen asteen rehtoria, jotka kaikki olivat työskennelleet työnkuvassaan toisen asteen rehtorina vähintään yli vuoden ennen vuonna 2021 voimaan tullutta oppivelvollisuusuudistusta. Kohdejoukon haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puhelimitse tai Zoom-videopuhelupalvelun välityksellä. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Haastateltujen rehtoreiden kokemuksien pohjalta pystyttiin muodostamaan kolme pääkategoriaa kuvaamaan oppivelvollisuusuudistuksen merkitystä ja roolia rehtorin työnkuvassa. Tutkimuksen pääkategorioiksi muodostuivat kokemus työn määrän lisääntymisestä, kokemus työkentän muutoksesta ja kokemus työssä jaksamisen haasteista. Tutkimustuloksista voidaan huomata, että rehtoreiden jo ennestään erittäin laajana pidetty työnkuva muuttui uudistuksen myötä entistä monimuotoisemmaksi, vaativammaksi ja aikaa vievämmäksi. Oppivelvollisuusuudistus ja sen mukana tulleet erilaiset tekijät, kuten kokonaan uudet työtehtävät ja uudistuksen siirtymäajan haasteet koettiin aineistossa kuormittavina ja työaikaa pidentävinä tekijöinä.
Koulu vastaa instituutiona ja työkenttänä jatkuvasti yhteiskunnan erilaisiin odotuksiin ja muutoksiin, jolloin myös rehtorin osaamisvaatimukset koulunjohtajana kasvavat. Tämän tutkimuksen perusteella rehtorin omasta jaksamisesta huolehtiminen onkin erityisen tärkeää oppivelvollisuusuudistuksen kaltaisissa muutostilanteissa sekä työmäärän kasvaessa. Tutkimuksen tulokset viittaavat myös jaetun vastuun ja johtajuuden käytön hyötyihin vastapainona kasvavalle työtaakalle ja -kuormitukselle.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, jolloin tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltavia tutkimukseen haettiin sähköisen Forms-kyselylomakkeen avulla Suomen rehtorit (SURE ry) yhdistyksen jäsenten joukosta. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana, jolloin tutkimuksen kohdejoukoksi rajautui kuusi toisen asteen rehtoria, jotka kaikki olivat työskennelleet työnkuvassaan toisen asteen rehtorina vähintään yli vuoden ennen vuonna 2021 voimaan tullutta oppivelvollisuusuudistusta. Kohdejoukon haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina puhelimitse tai Zoom-videopuhelupalvelun välityksellä. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Haastateltujen rehtoreiden kokemuksien pohjalta pystyttiin muodostamaan kolme pääkategoriaa kuvaamaan oppivelvollisuusuudistuksen merkitystä ja roolia rehtorin työnkuvassa. Tutkimuksen pääkategorioiksi muodostuivat kokemus työn määrän lisääntymisestä, kokemus työkentän muutoksesta ja kokemus työssä jaksamisen haasteista. Tutkimustuloksista voidaan huomata, että rehtoreiden jo ennestään erittäin laajana pidetty työnkuva muuttui uudistuksen myötä entistä monimuotoisemmaksi, vaativammaksi ja aikaa vievämmäksi. Oppivelvollisuusuudistus ja sen mukana tulleet erilaiset tekijät, kuten kokonaan uudet työtehtävät ja uudistuksen siirtymäajan haasteet koettiin aineistossa kuormittavina ja työaikaa pidentävinä tekijöinä.
Koulu vastaa instituutiona ja työkenttänä jatkuvasti yhteiskunnan erilaisiin odotuksiin ja muutoksiin, jolloin myös rehtorin osaamisvaatimukset koulunjohtajana kasvavat. Tämän tutkimuksen perusteella rehtorin omasta jaksamisesta huolehtiminen onkin erityisen tärkeää oppivelvollisuusuudistuksen kaltaisissa muutostilanteissa sekä työmäärän kasvaessa. Tutkimuksen tulokset viittaavat myös jaetun vastuun ja johtajuuden käytön hyötyihin vastapainona kasvavalle työtaakalle ja -kuormitukselle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]