Theorizing Ideological Steering : The journey of the circular economy

Abstract

Ideologinen ohjaaminen ja kiertotalous ovat tämän väitöskirjan keskeiset käsitteet. Näistä kiertotalous on ollut yksi ympäristöpolitiikkaan määrittävistä käsitteistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta ymmärrys siitä, kuinka kiertotalouden tyyppiset käsitteet tuottavat yhteiskunnallisia muutoksia on varsin rajattua. Tavoitteenani on laajentaa käsitystä siitä, kuinka normatiiviset ja laaja-alaiset politikan käsitteet toimivat välineinä yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamiseksi ja minkälaisten mekanismien kautta tämä prosessi toteutuu. Tätä tehtävää varten väitöskirjani kehittää ideologisen ohjaamisen näkökulmaa.

Ideologisen ohjaamisen termi on peräisin professori James Meadowcroftin esseestä, jossa hän pohti kestävän kehityksen politiikkaa kompleksisuuden ja hallinnan näkökulmasta. Esseessä Meadowcroft nosti esiin ideologista ohjaamisen tarpeen kestävän kehityksen politiikassa, mutta hänen määritelmänsä mitä ideologisesta ohjaamisesta ja mitä se merkitsee, jäi varsin suppeaksi. Väitöskirjani tavoite on teoretisoida ideologista ohjaamisesta analyyttinen viitekehys ja politiikan prosessi. Teoretisoinnissa hyödynnän laajasti tutkimusta politiikan ideoista ja käsitteistä, ideologioista, politiikan prosesseista, järkeilystä (sensemaking) ja soveltuvin osin kestävyyssiirtymien (sustainability transitions) tutkimusta. Puhtaan teoria kehittämisen lisäksi väitöskirja sisältää empiirisen demonstraation, jonka tavoitteena on osoittaa ideologisen ohjaamisen näkökulman tutkimuksellinen arvo kahden politiikan prosessin analyysillä.

Ideologinen ohjaamisen prosessi rakentuu kolmesta elementistä, jotka ovat käsite, politiikan prosessit ja niiden tulokset. Näistä elementeistä oleellisin on käsite, joka kykenee ideologiseen ohjaamiseen. Tämän kyvykkyys riippuu kahdeksasta tekijästä, jotka olen jakanut diffuusion ja poliittisen vaikuttavuuden (political efficacy) kategorioihin. Käsitteen diffuusiokyvykkyys riippuu käsitteen ja sen muutostavoitteen laajuudesta, monitulkintaisuudesta ja abstraktisuudesta; normatiivisuudesta; ratkaisukeskeisyydestä; ajankohtaisuudesta. Poliittinen vaikuttavuus jakautuu seuraaviin tekijöihin: käsitteen vetovoimaisuus vallankäytön asemiin; muutostavoitteen asemoiminen konsensuaaliseksi; kyky kerätä muita käsitteitä määrittämään mitä pääkäsite ja sen muutostavoite tarkoittaa eri käytännöissä (klusterointi); pääkäsiteen ja sen alle muodostuvan käsiteryppäänsisäsinen jännittyneisyys.

Ideologisessa ohjaamisessa muutos tapahtuu politiikan prosessien kautta, joita käsite käynnistää tai joiden läpivientiin käsite vaikuttaa. Käytännössä tämä tapahtuu järkeilyn kautta, jossa prosessissa mukana olevat toimijat selventävät mitä pääkäsitteen (esim. kiertotalouden) muutostavoite voi tarkoittaa kyseisen politiikan prosessin kontekstissa. Klusterointi merkittävä osa tätä järkeilyprosessia, koska pääkäsiteen ja sen muutostavoitteen konkretisointi tapahtuu alakäsitteiden avulla. Alakäsitteet näyttävät mitä pääkäsitteen muutostavoite tarkoittaa eri konteksteissa kuten eri teollisuuden aloilla. Esimerkki ekodesign-käytäntöjen edistäminen konkretisoi tuotepolitiikalle yhtä tapaa, jolla kiertotaloutta voidaan toteuttaa.

Ideologissa ohjaamisessa pyrkimyksenä on käynnistää pääkäsitteen informoimia muutosprosesseja eri sektoreille, mutta perimmäinen tavoite ideologisessa ohjaamisessa on laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos. Tämän tavoitteen onnistumien riippuu tuloksista, joita politiikan prosessit tuottavat. Ennen kaikkea onnistuminen riippuu siitä aggregoituvatko eri politiikan prosessien tuloksien niin, että ideologinen ohjaaminen tuottaa saman tavoitteen ohjaamia muutoksia eri toimialoille. Aggregaatio ei kuitenkaan ole automaatio ideologisessa ohjaamisessa. Seurauksena voi olla myös eroosio, jolloin kritiikki, epäsuotuisat olosuhteet tai väheksyntä voivat heikentää tulosten merkittävyyttä.

Ideologisen ohjaamisen näkökulman analyyttinen arvo kytkeytyy laaja-alaisen yhteiskunnallisen muutoksen selittämiseen, mutta myös siihen, että kyseessä on sekä arkipäiväinen että harvinainen ilmiö. Ideologisen ohjaamisen on arkipäiväistä koska politiikka yksinkertaisesti tarvitsee käsitteitä, jotka kykenevät ideologiseen ohjaamiseen. Samalla prosessi on harvinainen, koska vain muuta käsite kerrallaan voi ohjata ideologisesti. Ideologinen ohjaaminen on erityisen merkittävää ympäristöpolitiikassa, koska käsitteet, jotka kykenevät siihen organisoivat ympäristöpolitiikan toteuttamista.

This dissertation deals with the terms “ideological steering” and “circular economy” (CE). The CE has been one of the key environmental policy concepts of the last decade. Despite its popularity in policy discourse, little is known about the dynamics of CE, and similar policy concepts when it comes to initiating social change. To rectify this, the purpose of this work is to develop a perspective of ideological steering as an analytical term that provides a coherent understanding of the change process that broad and normative concepts can generate.

Originally, Professor James Meadowcroft came up with the term. He gave ideological steering a tentative description in his essay, which discussed the complex governance of sustainable development. To develop the term as an analytical framework and a policy process, I have utilized research on policy concepts and ideas, ideologies, policy processes, sensemaking, and parts of sustainability transitions. In addition to theorization, I conducted an empirical manifestation with two policy processes that attempted to illustrate the analytical value of the term.

As a policy process, ideological steering consists of elements of the concept, policy processes, and outcomes. Of these, the concept is the most indispensable element because it drives the process at every stage. Not every concept has the ability to ideologically steer. This ability depends on eight characteristics, which I have categorized as diffusion (broadness, ambiguity, abstractness, normativity, solution- orientation, and timeliness) and political efficacy factors (pull towards the position of power, consensuality, ability to draw other concepts beneath it [clustering], and internal tension).

To precipitate change, the concept performing ideological steering must initiate or diffuse to influence policy processes in which the concept and its change propositions are made sense of by the involved actors. An essential part of this sensemaking is clustering, in which the main concept (e.g., the CE) draws other, more concrete concepts beneath it and thus shows what the main concept and its change propositions could mean in specific settings, such as in a field of industry. For example, the promotion of eco-design concretizes one way to conduct CE in product policy.

Essentially, ideological steering is about initiating large-scale social change. Whether the process of ideological steering succeeds depends on the outcomes of policy processes that are influenced by the main concept—more specifically, do various outcomes aggregate or erode? In aggregation, different sizes and shapes of outcomes built up the wide-ranging change guided by the main concept. In turn, erosion involves a counter-situation in which criticism, downplaying, or circumstances erode the meaningfulness of the outcomes.

In addition to providing a coherent and broad framework for large-scale social change, the value of ideological steering is derived from the fact that it is both a rare and mundane occurrence. It is a mundane process because political life is in need of concepts that can ideologically steer. In turn, this is a rare occurrence because there are only a few policy concepts that could potentially ideologically steer at a given moment in time. For environmental policy, ideological steering and concepts that can perform it are significant because they largely organize the conduct of the environmental policy.