Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden yhteys alkoholinkäyttöön ja humalajuomiseen: Erot alaikäisten ja täysi-ikäisten sekä sukupuolten välillä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen ahdistuneisuuden yhteyttä alkoholinkäyttöön ja sen käyttötapoihin suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu melko vähän sosiaalisen ahdistuneisuuden ja humalajuomisen yhteyksiä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Myöskään iän ja sukupuolen moderoivia vaikutuksia sosiaalisen ahdistuneisuuden ja alkoholinkäytön väliseen yhteyteen ei ole tutkittu paljoa näissä ikäryhmissä. Tarkasteltavina muuttujina olivat nuorten alkoholinkäytön tiheys kokonaisuudessaan sekä humalajuomisen tiheys. Näiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin iän sekä sukupuolen vaikutusta näihin yhteyksiin. Aiemman tutkimustiedon perusteella tutkimushypoteesini oli, että sosiaalinen ahdistuneisuus on yhteydessä alkoholin runsaaseen käyttöön eri tavoin alle 18- vuotiailla nuorilla ja yli 18-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Muita hypoteeseja ei asetettu aiemman tutkimustiedon rajallisuuden ja aiempien tutkimustulosten keskenään ristiriitaisten tulosten vuoksi. Tämä tutkimus on osa laajempaa Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä. Aineisto on kerätty vuonna 2021. Aineisto koostui 160 796 suomalaisnuoresta, jotka olivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisia, lukiolaisia tai ammatillisten oppilaitosten oppilaita. Tutkimus toteutettiin vapaaehtoisena ja nimettömänä itsearviointina. Sosiaalista ahdistusta mitattiin Mini-SPIN -kyselyllä. Alkoholinkäytön ja humalajuomisen tiheyttä mitattiin erillisillä Likert-asteikollisilla kysymyksillä. Sosiaalisen ahdistuksen ja alkoholimuuttujien yhteyksiä eri ryhmillä tutkittiin logistisen regressioanalyysin avulla. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalinen ahdistuneisuus oli negatiivisessa yhteydessä alkoholin käyttötiheyteen koko aineistoa tarkastellessa taustamuuttujien kontrolloinnin jälkeen. Koko aineiston tarkastelun lisäksi tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys sosiaalisen ahdistuneisuuden ja alkoholin käyttötiheyden välillä havaittiin tytöillä sekä yli 18-vuotiailla nuorilla aikuisilla kokonaisuudessaan. Sosiaalisen ahdistuneisuuden ja humalajuomisen tiheyden välillä havaittiin negatiivinen yhteys tytöillä, kun alle ja yli 18-vuotiaita tyttöjä käsiteltiin yhtenä ryhmänä. Sen sijaan sosiaalisen ahdistuneisuuden ja humalajuomisen tiheyden välillä havaittiin positiivinen yhteys, kun tarkasteltiin alle 18-vuotiaita tyttöjä ja poikia yhtenä ryhmänä. Tutkimuksen tulokset kertovat, että sosiaalisen ahdistuksen ja alkoholin käytön ja alkoholin käyttötapojen väliset yhteydet eivät ole suoraviivaisia suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tutkimus antaa tärkeää tietoa siitä, että yhteydet ovat sukupuolittain ja ikäryhmittäin keskenään toisistaan poikkeavia. Tulosten perusteella huomiota tulisi kiinnittää alle 18-vuotiaisiin sosiaalisesti ahdistuneisiin nuoriin, koska heillä sosiaalinen ahdistuneisuus yhdistyy suurentuneeseen riskiin humalajuomiselle. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisen ahdistuneisuuden ja alkoholin käytön yhteyksiä pitkittäisasetelmissa, jotta saadaan luotettavasti selvitettyä myös ilmiöiden välisiä mahdollisia syy-seuraussuhteita, sekä tarkasteltua molempien ilmiöiden muita vaikutuksia pitkittäisseurannassa. Seuraavissa tutkimuksissa on myös syytä ottaa huomioon muu mielenterveysoireilu, koska masentuneisuudella ja yleisellä ahdistuneisuudella näyttää olevan merkittävä vaikutus alkoholinkäytön sekä humalajuomisen tiheyteen.