Etätyöskentely ketterässä ohjelmistokehityksessä

Abstract

Työn tarkoituksena oli tarkastella etätyön vaikutusta ketterään ohjelmistokehitykseen eli mitä hyötyä siitä on, mitä haasteita se aiheuttaa sekä miten etätyö suhteutuu ketterän kehityksen viitekehyksiin. Tätä tarkastellaan työssä pitkälti COVID-19 pandemian seurauksena, sillä pandemia vaikutti merkittävästi etätyön yleistymiseen ja tutkimusten sekä tilastojen määrään aiheesta. Näin ollen pandemian rajoitusten mahdolliset vaikutukset tutkimuksiin tulee ottaa huomioon työtä lukiessa.

Työ toteutettiin moniäänisenä kirjallisuuskatsauksena, jossa organisaatioiden ja yksilöiden mielipiteitä etätyöstä vertaillaan tutkimustuloksiin ja viitekehysten asettamiin rajoitteisiin. Tämän seurauksena pyritään muodostamaan kuva siitä, vastaako yleinen käsitys tutkittua tietoa, ja mitä asioita tulisi tutkitun tiedon valossa ottaa huomioon etätyön toteutuksessa ketterässä kehityksessä. Lisäksi työssä tarkastellaan ketterän kehitysten viitekehyksien ajanmukaisuutta ja pätevyyttä etätyössä nykypäivänä.

Työssä selvitettiin ensimmäiseksi etätyön mahdollisia vaikutuksia ketterään kehitykseen viitekehyksien näkökulmasta, sen jälkeen organisaatioiden ja yksilöiden mielipiteiden näkökulmasta, ja lopuksi tieteellisiin tuloksiin viitaten. Etätyötä tarkasteltiin pääosin kolmesta näkökulmasta, teknillisestä, terveydellisestä ja sosiaalisesta. Lisäksi COVID-19 pandemian vaikutusta etätyön määrään tarkasteltiin etätyötä tekevien määrän osalta ennen ja jälkeen pandemian.

Työn tuloksena voidaan todeta, että etätyö on toimiva tapa ketterän kehityksen toteuttamiseen, vaikka siinä esiintyykin sekä haasteita että hyötyjä. Eniten hyötyjä voitiin nähdä potentiaalisessa työn tehokkuuden kasvussa, mikäli sosiaaliset ja terveydelliset haasteet saadaan ratkaistua. Haasteet eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä, vaan ne ovat suurelta osin ratkaistavissa riittävin resurssein. Hybridityö on kuitenkin tulevaisuudessa todennäköisesti yleisempää kuin kokonaan etänä tehtävä työ, sillä se helpottaa esimerkiksi etätyön tiedonvälitykseen liittyviä haasteita.

The purpose of this thesis was to examine the impact of remote working on agile software development, i.e., what benefits it brings, what challenges it poses and how remote working relates to the agile development frameworks. This is examined largely as the consequence of the COVID-19 pandemic, which had a significant impact on the uptake of remote working and the number of studies and statistics on the subject. Thus, the potential impact of the pandemic restrictions on research should be considered when reading the thesis.

The study was carried out as a multivocal literature study, comparing the opinions of organisations and individuals on remote working with the research findings and the constraints imposed by the agile frameworks. The aim was to form a picture of whether public perceptions match the research evidence and what issues should be considered in the light of the research evidence when implementing remote working in agile development. The thesis also examines the relevance and validity of agile development frameworks in remote working today.

The thesis first explores the potential impact of remote working on agile development from the perspective of the frameworks, then from the perspective of the opinions of organisations and individuals, and finally with reference to scientific findings. Remote working was examined mainly from three perspectives: technical, health and social. In addition, the impact of the COVID-19 pandemic on remote working rates were examined in terms of the number of remote workers before and after the pandemic.

As a result, it can be concluded that remote working is a viable way to implement agile development, although it presents both challenges and benefits. The greatest benefits could be seen in the potential increase in work efficiency if social and health challenges can be overcome. However, the challenges are not insurmountable and are largely solvable with sufficient resources. However, hybrid work is likely to become more common than fully remote work in the future, as it facilitates, for example, the communication challenges associated with remote working.