Sosiaalinen luottamus ja poliittiset skandaalit

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään sosiaalisen luottamuksen yhteyttä poliittisiin skandaaleihin. Poliittiset skandaalit ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmenten aikana, ja niillä on useissa tutkimuksissa todettu olevan negatiivinen vaikutus poliittiseen luottamukseen. Vaikutus ei ylety ainoastaan luottamukseen poliitikkoja kohtaan, vaan se voi pahimmassa tapauksessa johtaa lopulta luottamuksen rappeutumiseen koko poliittista järjestelmää kohtaan. Koska poliittinen luottamus on yksi toimivan edustuksellisen demokratian edellytyksistä, on poliittisten skandaalien ja niiden vaikutusten tutkiminen skandaalien lisääntyessä on yhä tärkeämpää.

Siihen, millainen vaikutus skandaalilla lopulta on poliittiselle luottamukselle, vaikuttavat esimerkiksi skandaalin tyyppi, skandaalin kohteena olevan poliitikon ominaisuudet sekä skandaalia arvioivan kansalaisen piirteet. Tässä tutkielmassa selvitettiinkin, millainen yhteys kansalaisen sosiaalisella luottamuksella eli henkilön yleisesti ihmisiin kohdistuvalla luottamuksella on siihen, kuinka paljon tämä luottaa skandaalissa mukana olleeseen poliitikkoon. Lisäksi selvitettiin, onko skandaalin tyypillä (moraalinen vs. taloudellinen) vaikutusta tähän yhteyteen. Nämä kysymykset toimivatkin tutkimuksen tutkimuskysymyksinä.

Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla soveltaen ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksessa käytettiin Thomas Karvin ja Kim Strandbergin (2022) vuonna 2017 keräämän kyselykokeen aineistoa, jossa vastaajille esitettiin kuvitteellisia skandaalitilanteita. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta eri skandaalitilannetta: toisessa kuvitteellinen poliitikko Tuomas Virtanen on ollut mukana moraalisessa (aviorikos) ja toisessa taloudellisessa (veropetos) skandaalissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen luottamus selittää henkilön luottamusta skandaalissa mukana ollutta poliitikkoa kohtaan vain toisen skandaalityypin kohdalla. Regressioanalyysin mukaan sosiaalista luottamusta ei voida pitää selittävänä taustamuuttujana, kun arvioidaan henkilön luottamusta poliitikkoon moraalisen skandaalin jälkeen. Taloudellisen skandaalin kohdalla sosiaalinen luottamus kuitenkin osoittautui regressioanalyysissä tilastollisesti merkitseväksi selittäjäksi. Aineistosta havaitaan myös, että taloudellisessa skandaalissa mukana olleeseen poliitikkoon luotetaan huomattavasti vähemmän kuin moraalisessa skandaalissa mukana olleeseen poliitikkoon. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen luottamuksen ja poliitikkoon skandaalin jälkeen kohdistuvan luottamuksen välillä voidaan siis todeta olevan yhteys joidenkin skandaalien ja skandaalityyppien kohdalla.