”Kyllähän se yhdistää, että tarpoo siinä samassa suossa viikosta toiseen” – Ravintolatyöntekijöiden kokemuksia sosiaalisesta identiteetistä ja organisaatioidentiteetistä

Abstract

Tämän pro-gradu tutkielman tavoitteena on havainnoida kokemuksia sosiaalisesta identiteetistä ja organisaatioidentiteetistä sekä niiden eroja vuokratyötekijöiden ja talon kirjoilla työskentelevien työntekijöiden välillä ravintola-alalla. Vuokratyöntekijät on nähty aiemman kirjallisuuden mukaa olevan huonompiarvoisessa asemassa suhteessa talon omiin, vakituisiin työntekijöihin. Sosiaalisella identifioitumisella on nähty olevan positiivisia vaikutuksia organisaatioon sitoutumiseen, organisaatiojäsenyyteen, tehokkuuteen, sääntöjen noudattamiseen ja hyvinvointiin työssä. Organisaatioidentiteetin muodostuminen tapahtuu yksilöiden ryhmiin identifioitumisen kautta, jolloin siitä tulee kollektiivinen, koko organisaation kattava identiteetti ja siitä on tutkimusten perusteella koettu olevan positiivisia vaikutuksia työn suorittamiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.

Tutkimuksessa sosiaalista identiteettiä ja organisaatioidentiteettiä tarkastellaan ravintola-alan kontekstissa. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin ja aineistoon kerättiin kuusi teemahaastattelua, jotka on analysoitu sisällönanalyysillä. Haastateltaviksi tutkimukseen valittiin ravintola-alan työntekijöitä, joilla on suhteellisen pitkää kokemusta alalta ja talon kirjoilla olevia sekä vuokratyöntekijöitä, jotta tutkimukseen saatiin vertailua. Tutkimus on toteutettu avoimilla teemahaastatteluilla ja analysoitu sisällönanalyysillä tutkimuksen aiheen kokemusperäisyyden ja abstraktiuden vuoksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin aiempaa tutkimustietoa ja kirjallisuutta sekä vuokratyöhön ja ravintola-alaan liittyvää kirjallisuutta kontekstin selkeyttämiseksi. Tätä̈ teoreettista viitekehystä̈ käytetään tuloksien analysoimisessa ja siitä kerättyjen havaintojen perustelemisessa.

Tutkimuksen perusteella huomattavia eroja sosiaalisessa identifioitumisessa ja organisaatioidentiteetissä ei havaittu, vaikka vuokratyöntekijät kokivat asemansa yleisesti huonommaksi verrattuna talon kirjoilla oleviin työntekijöihin. Tähän vaikuttavia syitä pystyttiin löytämään kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin muodostuminen yli tämänhetkisen aseman on mahdollista, mikäli vuokratyöntekijällä on halu ja mahdollisuus päästä korkeamman statuksen ryhmään eli talon kirjoille. Tutkimuksen tulosten perusteella identifioitumista tapahtuu siihen ryhmään, jonka kanssa työntekijä on eniten vuorovaikutuksessa. Lisäksi tutkimuksesta pystyttiin havaitsemaan, että organisaation koko voi vaikuttaa organisaatioidentiteetin muodostumiseen. Vaikka organisaatioidentiteettiä koettiin yksikössä, se ei välttämättä kattanut koko organisaatiota, mikäli organisaatio oli suuri. Tämä selittyy vuorovaikutuksen vähäisyydellä organisaation muihin tasoihin ja etäisyydellä näihin jokapäiväisessä työssä.

Tutkimuksen johtopäätöksien osalta voidaan todeta, että identifioituminen tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja identifioitumisen voimakkuus riippuu siitä, kuinka lähellä identifioitumisen kohde on yksilölle jokapäiväisessä työssä. Vuokratyöntekijöiden identifioitumiseen vaikuttavat koetut mahdollisuudet päästä osaksi vakituista työyhteisöä ja organisaation antamat kokemukset arvostuksesta ja tasavertaisuudesta. Haastateltavien ravintola-alan työntekijöiden tärkeiksi kokemat tekijät ovat linjassa myös sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin ilmentymien kanssa. Voimakkaasta identifioitumisesta on hyötyä yksilölle itselleen motivaation ja työssä viihtymisen kannalta sekä ryhmän ja organisaation performanssin ja toiminnan kannalta.

Tämän pro-gradu tutkielman tavoitteena on havainnoida kokemuksia sosiaalisesta identiteetistä ja organisaatioidentiteetistä sekä niiden eroja vuokratyötekijöiden ja talon kirjoilla työskentelevien työntekijöiden välillä ravintola-alalla. Vuokratyöntekijät on nähty aiemman kirjallisuuden mukaa olevan huonompiarvoisessa asemassa suhteessa talon omiin, vakituisiin työntekijöihin. Sosiaalisella identifioitumisella on nähty olevan positiivisia vaikutuksia organisaatioon sitoutumiseen, organisaatiojäsenyyteen, tehokkuuteen, sääntöjen noudattamiseen ja hyvinvointiin työssä. Organisaatioidentiteetin muodostuminen tapahtuu yksilöiden ryhmiin identifioitumisen kautta, jolloin siitä tulee kollektiivinen, koko organisaation kattava identiteetti ja siitä on tutkimusten perusteella koettu olevan positiivisia vaikutuksia työn suorittamiseen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.

Tutkimuksessa sosiaalista identiteettiä ja organisaatioidentiteettiä tarkastellaan ravintola-alan kontekstissa. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin ja aineistoon kerättiin kuusi teemahaastattelua, jotka on analysoitu sisällönanalyysillä. Haastateltaviksi tutkimukseen valittiin ravintola-alan työntekijöitä, joilla on suhteellisen pitkää kokemusta alalta ja talon kirjoilla olevia sekä vuokratyöntekijöitä, jotta tutkimukseen saatiin vertailua. Tutkimus on toteutettu avoimilla teemahaastatteluilla ja analysoitu sisällönanalyysillä tutkimuksen aiheen kokemusperäisyyden ja abstraktiuden vuoksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin aiempaa tutkimustietoa ja kirjallisuutta sekä vuokratyöhön ja ravintola-alaan liittyvää kirjallisuutta kontekstin selkeyttämiseksi. Tätä̈ teoreettista viitekehystä̈ käytetään tuloksien analysoimisessa ja siitä kerättyjen havaintojen perustelemisessa.

Tutkimuksen perusteella huomattavia eroja sosiaalisessa identifioitumisessa ja organisaatioidentiteetissä ei havaittu, vaikka vuokratyöntekijät kokivat asemansa yleisesti huonommaksi verrattuna talon kirjoilla oleviin työntekijöihin. Tähän vaikuttavia syitä pystyttiin löytämään kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista, jotka viittaavat siihen, että sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin muodostuminen yli tämänhetkisen aseman on mahdollista, mikäli vuokratyöntekijällä on halu ja mahdollisuus päästä korkeamman statuksen ryhmään eli talon kirjoille. Tutkimuksen tulosten perusteella identifioitumista tapahtuu siihen ryhmään, jonka kanssa työntekijä on eniten vuorovaikutuksessa. Lisäksi tutkimuksesta pystyttiin havaitsemaan, että organisaation koko voi vaikuttaa organisaatioidentiteetin muodostumiseen. Vaikka organisaatioidentiteettiä koettiin yksikössä, se ei välttämättä kattanut koko organisaatiota, mikäli organisaatio oli suuri. Tämä selittyy vuorovaikutuksen vähäisyydellä organisaation muihin tasoihin ja etäisyydellä näihin jokapäiväisessä työssä.

Tutkimuksen johtopäätöksien osalta voidaan todeta, että identifioituminen tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja identifioitumisen voimakkuus riippuu siitä, kuinka lähellä identifioitumisen kohde on yksilölle jokapäiväisessä työssä. Vuokratyöntekijöiden identifioitumiseen vaikuttavat koetut mahdollisuudet päästä osaksi vakituista työyhteisöä ja organisaation antamat kokemukset arvostuksesta ja tasavertaisuudesta. Haastateltavien ravintola-alan työntekijöiden tärkeiksi kokemat tekijät ovat linjassa myös sosiaalisen identiteetin ja organisaatioidentiteetin ilmentymien kanssa. Voimakkaasta identifioitumisesta on hyötyä yksilölle itselleen motivaation ja työssä viihtymisen kannalta sekä ryhmän ja organisaation performanssin ja toiminnan kannalta.