Lukivaikeuden ja koulumenestyksen yhteydet toisen asteen koulutusvalintaan

Abstract

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien on todettu olevan yhteydessä koulumenestykseen (Hakkarainen ym., 2013; Holopainen & Savolainen, 2006; Holopainen & Hakkarainen, 2019; Sainio ym., 2008) sekä toisen asteen koulutusvalintaan (Hakkarainen, 2013). Vuonna 2021 Suomessa otettiin käyttöön laajennettu oppivelvollisuus, jonka tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa sekä turvata nuorille yhteiskunnassa tarvittava osaaminen. Jotta kaikille voitaisiin turvata koulutuksellinen tasa-arvo, on tärkeää saada lisää tietoa lukivaikeudesta sekä sen yhteyksistä koulumenestykseen ja toisen asteen koulutusvalintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja oikeinkirjoitustaidon vaikeuksien yhteyksiä yhdeksännen luokan koulumenestykseen sekä toisen asteen koulutusvalintaan.

Tutkimusaineisto kerättiin toisen asteen kouluissa luku- ja kirjoitustaidon digitaalisella arviointimenetelmällä DigiLukiseulalla syksyllä 2019. DigiLukiseulan tavoitteena on seuloa ne opiskelijat, joiden luku- tai kirjoitustaito on puutteellinen sekä muodostaa pohja tarkemmalle arvioinnille ja toteutettavalle tuelle. Tämän tutkimuksen otoskoko oli 6006, joista 77 % oli päätynyt opiskelemaan lukioon ja 23 % ammattikouluun. Vastaajista 52.9 % ilmoitti sukupuolekseen tyttö, 43.2 % poika ja 0.05 % muunsukupuolinen. Teknistä lukutaitoa, luetun ymmärtämistä ja oikeinkirjoitustaitoa arvioitiin Digilukiseulan Luksu-, Etsi kirjoitusvirheet-, Täydennä tekstit-, Oikeiden sanojen sanelu- sekä Pseudosanojen sanelutehtävällä. Koulumenestystä mitattiin opintoihin liittyvällä kyselyllä, joka oli osa DigiLukiseulaa. Toisen asteen koulutusvalinnasta kerättiin tieto sen perusteella, missä toisen asteen oppilaitoksessa opiskelija osallistui DigiLukiseulaan.

Teknisen lukutaidon, oikeinkirjoitustaidon ja luetun ymmärtämisen vaikeuksien yhteyksien eroa yhdeksännen luokan koulumenestykseen ammattikouluun ja lukioon jatkavien välillä tutkittiin kaksisuuntaisilla varianssianalyyseillä (ANOVA), sillä jokaisesta osataidosta, eli tehtävästä oli muodostettu kaksiluokkaiset vaikeutta mittaavat muuttujat. Tämän jälkeen tutkittiin koulumenestyksen tasoeroja heikkojen ja tyypillisten lukijoiden välillä yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Lisäksi tutkittiin mediaatioita tarkastelemalla sekä ehdollisella prosessianalyysillä, miten teknisen lukutaidon, oikeinkirjoitustaidon tai luetun ymmärtämisen vaikeus sekä yhdeksännen luokan koulumenestys ennustavat toisen asteen koulutusvalintaa. Tulosten perusteella kaikilla lukivaikeuden osataitojen vaikeuksilla, eli teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen sekä oikeinkirjoitustaidon vaikeuksilla on heikentävä yhteys koulumenestykseen sekä lukioon että ammattikouluun päätyvillä opiskelijoilla. Koulumenestyksen tasoero oli tyypillisten lukijoiden ja heikkojen lukijoiden, eli lukivaikeusryhmän välillä tilastollisesti merkitsevä kaikissa viidessä tehtävässä, eli osataidossa. Tulosten mukaan ammattikoulun tyypillisillä ja heikoilla lukijoilla oli keskimäärin alhaisempi koulumenestys kaikissa tehtävissä verrattuna lukion tyypillisiin tai heikkoihin lukijoihin. Lisäksi tulosten perusteella lukivaikeuden yhteys toisen asteen koulutusvalintaan kulkee pääasiassa koulumenestyksen kautta. Kuitenkin tulosten perusteella lukivaikeudella oli myös suora yhteys toisen asteen koulutusvalintaan erityisesti tytöillä.

Tutkimustulosten perusteella kirjoittamisen ja lukemisen vaikeuksilla on heikentävä yhteys koulumenestykseen riippumatta siitä, missä osataidossa vaikeudet ilmenevät. Lisäksi kirjoittamisen ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutusvalintaan kulkee tulosten perusteella pääasiassa koulumenestyksen kautta. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet tulee tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan tarjota asianmukaista tukea. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää tutkia mitkä tekijät tukevat koulumenestystä lukivaikeudesta huolimatta.