Jälkianalyysi tahtituotannolla toteutettujen korjausrakennushankkeiden tuotannon aikataulullisesta onnistumisesta
Kittilä, Milja-Maria (2023)
2023
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202307197238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202307197238
Tiivistelmä
Rakennusalan tuottavuusongelmaan on viime vuosikymmenien aikana haettu ratkaisuja alun perin autoteollisuudesta peräisin olevan Lean-filosofian mukaisista toimintavoista, sekä viimeisen reilun vuosikymmenen ajan myös tahtituotannosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jälkianalyysin avulla viiden eri case-kohteen tahtituotannon ajallista onnistumista, ja kohdeyrityksen tahtituotannon tämänhetkistä tilaa. Case-kohteet olivat kohdeyrityksen vuosina 2020–2023 toteuttamia asuntojen peruskorjauskohteita.
Lähtödatana tutkimukselle toimi kohteissa käytössä olleesta tahtituotannon seurantasovelluksesta saatu data. Tutkimusmenetelminä toimivat tapaustutkimus yhdistettynä haastattelututkimukseen ja data-analyysiin. Tutkimuksen lähtödata käsiteltiin niin, että se saatiin tutkimusta palvelevaan muotoon, jonka jälkeen lähtödatasta saaduista tiedoista muodostettiin case-kohteiden tahtituotannon ajallista onnistumista esittävät visuaaliset kuvaajat. Kuvaajat muodostamalla voitiin visuaalisesti havainnoida case-kohteiden toteutunutta tahtituotantoa, ja verrata sitä suunniteltuun tahtiaikatauluun. Lisäksi lähtödatasta laskettiin numeerisia arvoja tuotannon ajalliselle onnistumiselle. Näitä data-analyysistä saatuja tuloksia tulkittiin ja täydennettiin samoista kohteista tehtyjen haastatteluiden perusteella. Haastateltavina toimivat eri case-kohteiden työmaatoimihenkilöt.
Tutkimustuloksista saatiin yleiskäsitys siitä, millaiset työtehtävät case-kohteiden kaltaisissa kohteissa ovat kohteesta toiseen onnistuneet ajallisesti, ja millaiset työtehtävät ovat tulosten perusteella vastaavasti aiheuttaneet haasteita tuotannon ajalliseen onnistumiseen, ja miksi. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää työssä esitettyä tapaa kuvata tahtituotannon suunniteltua ja toteutunutta ajallista onnistumista visuaalisesti kuvaajien avulla. Tärkeimpänä laskennallisena havaintona voidaan todeta, että case-kohteiden kaltaisissa asuinkerrostalojen peruskorjauskohteissa märkätilojen ja kuivien tilojen työtehtävät myöhästyvät tahtialueilla suunnitelluista aloituksista keskimäärin saman verran, 1,9 tahtia. Sen sijaan prosentuaalisesti märkätiloissa tehtävistä työtehtävistä keskimäärin 33,3 % päästään aloittamaan tutkimuksen perusteella suunnitellun tahtiaikataulun mukaisesti, kun taas kuivilla tiloilla vastaava luku on hieman pienempi, 28,0 %.
Tutkimustulosten pohjalta tehtiin kohdeyritykselle kehitysehdotuksia tuleviin tahtituotannolla toteutettaviin korjausrakennuskohteisiin. Kehitysehdotukset liittyvät sekä tahtisuunnitteluun, kuten tahtivaunujen luomiseen ja resurssien mitoittamiseen. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta luotiin kohdeyritykselle ohjekortti, jonka mukaista dataa keräämällä tulevista tahtituotantokohteista voitaisiin harjoittaa pitkällä aikavälillä Lean-rakentamisen periaatteiden mukaista jatkuvaa parantamista dataperusteisesti.
Lähtödatana tutkimukselle toimi kohteissa käytössä olleesta tahtituotannon seurantasovelluksesta saatu data. Tutkimusmenetelminä toimivat tapaustutkimus yhdistettynä haastattelututkimukseen ja data-analyysiin. Tutkimuksen lähtödata käsiteltiin niin, että se saatiin tutkimusta palvelevaan muotoon, jonka jälkeen lähtödatasta saaduista tiedoista muodostettiin case-kohteiden tahtituotannon ajallista onnistumista esittävät visuaaliset kuvaajat. Kuvaajat muodostamalla voitiin visuaalisesti havainnoida case-kohteiden toteutunutta tahtituotantoa, ja verrata sitä suunniteltuun tahtiaikatauluun. Lisäksi lähtödatasta laskettiin numeerisia arvoja tuotannon ajalliselle onnistumiselle. Näitä data-analyysistä saatuja tuloksia tulkittiin ja täydennettiin samoista kohteista tehtyjen haastatteluiden perusteella. Haastateltavina toimivat eri case-kohteiden työmaatoimihenkilöt.
Tutkimustuloksista saatiin yleiskäsitys siitä, millaiset työtehtävät case-kohteiden kaltaisissa kohteissa ovat kohteesta toiseen onnistuneet ajallisesti, ja millaiset työtehtävät ovat tulosten perusteella vastaavasti aiheuttaneet haasteita tuotannon ajalliseen onnistumiseen, ja miksi. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää työssä esitettyä tapaa kuvata tahtituotannon suunniteltua ja toteutunutta ajallista onnistumista visuaalisesti kuvaajien avulla. Tärkeimpänä laskennallisena havaintona voidaan todeta, että case-kohteiden kaltaisissa asuinkerrostalojen peruskorjauskohteissa märkätilojen ja kuivien tilojen työtehtävät myöhästyvät tahtialueilla suunnitelluista aloituksista keskimäärin saman verran, 1,9 tahtia. Sen sijaan prosentuaalisesti märkätiloissa tehtävistä työtehtävistä keskimäärin 33,3 % päästään aloittamaan tutkimuksen perusteella suunnitellun tahtiaikataulun mukaisesti, kun taas kuivilla tiloilla vastaava luku on hieman pienempi, 28,0 %.
Tutkimustulosten pohjalta tehtiin kohdeyritykselle kehitysehdotuksia tuleviin tahtituotannolla toteutettaviin korjausrakennuskohteisiin. Kehitysehdotukset liittyvät sekä tahtisuunnitteluun, kuten tahtivaunujen luomiseen ja resurssien mitoittamiseen. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta luotiin kohdeyritykselle ohjekortti, jonka mukaista dataa keräämällä tulevista tahtituotantokohteista voitaisiin harjoittaa pitkällä aikavälillä Lean-rakentamisen periaatteiden mukaista jatkuvaa parantamista dataperusteisesti.