Raskauspahoinvointia kokevan kohtaaminen terveydenhuollossa
Rulja, Pinja (2023)
2023
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202307017019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202307017019
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta; julkaisuharkintaan lähetetystä artikkelikäsikirjoituksesta ”Raskauspahoinvointia kokevan kohtaaminen terveydenhuollossa” (Rulja & Kaunonen 2023) ja tutkimuksen eettisyyttä käsittelevästä lisäosasta.
Raskauspahoinvointi on hyvin yleistä ja se voidaan yleensä hoitaa kotona. Vakavampi raskauspahoinvointi ja hyperemeesi heikentää odottajan elämänlaatua ja vaatii oikeanlaista kohtaamista ja hoitoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Suomessa ei ole virallista hoitolinjaa raskauspahoinvoinnin tai hyperemeesin hoitoon, mikä saattaa vaikeuttaa hoitopäätösten tekemistä ja työnjakoa. Raskauspahoinvointia kokevan odottajan kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisesta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa ja kasainvälisestikin kovin vähän. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vakavaa raskauspahoinvointia kokeva saattaa kokea terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisen vähättelevänä tai kyseenalaistavana.
Artikkelin tarkoituksena oli kuvata, miten kohtaaminen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa näyttäytyy raskauspahoinvointia kokevalle odottajalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kirjallisesti avoimilla kysymyksillä raskauspahoinvointia kokeneilta tai kokevilta naisilta (n=34) Hyperemeesi ry:n ylläpitämän Facebook-tukiryhmän kautta ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Pro gradu -tutkielman lisäosan tarkoituksena oli kuvata Heale ja Shortenin (2017) mukaista kolmea eettisyyden perusperiaatetta, joita ovat haittojen minimointi, tietoinen suostumus sekä anonymiteetti ja luottamuksellisuus, sekä tarkastella artikkelikäsikirjoituksen sisältöjä tarkemmin ja monipuolisemmin näiden periaatteiden mukaisesti.
Kohtaaminen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa näyttäytyi raskauspahoinvointia kokeville odottajille vaihtelevasti. Odottajat kokivat riittämätöntä hoidonsaantia, rakenteellisista ongelmista johtuvaa huonoa kohtaamista sekä terveydenhuollon ammattilaisten kielteistä suhtautumista. Toisaalta kohtaaminen koettiin myös hyvinvointia edistävänä. Tutkimus lisäsi tietoa siitä, millaisena terveydenhuollon ammattilaisten kohtaaminen näyttäytyy lasta odottaville raskauspahoinvointia kokeville naisille Suomessa. Tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa ja sen myötä saatiin myös uutta tietoa, jonka perusteella voidaan kehittää raskauspahoinvointia kokevien naisten kohtaamista ja hoitoa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin Suomessa.
Raskauspahoinvointi on hyvin yleistä ja se voidaan yleensä hoitaa kotona. Vakavampi raskauspahoinvointi ja hyperemeesi heikentää odottajan elämänlaatua ja vaatii oikeanlaista kohtaamista ja hoitoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Suomessa ei ole virallista hoitolinjaa raskauspahoinvoinnin tai hyperemeesin hoitoon, mikä saattaa vaikeuttaa hoitopäätösten tekemistä ja työnjakoa. Raskauspahoinvointia kokevan odottajan kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisesta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa ja kasainvälisestikin kovin vähän. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vakavaa raskauspahoinvointia kokeva saattaa kokea terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisen vähättelevänä tai kyseenalaistavana.
Artikkelin tarkoituksena oli kuvata, miten kohtaaminen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa näyttäytyy raskauspahoinvointia kokevalle odottajalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kirjallisesti avoimilla kysymyksillä raskauspahoinvointia kokeneilta tai kokevilta naisilta (n=34) Hyperemeesi ry:n ylläpitämän Facebook-tukiryhmän kautta ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Pro gradu -tutkielman lisäosan tarkoituksena oli kuvata Heale ja Shortenin (2017) mukaista kolmea eettisyyden perusperiaatetta, joita ovat haittojen minimointi, tietoinen suostumus sekä anonymiteetti ja luottamuksellisuus, sekä tarkastella artikkelikäsikirjoituksen sisältöjä tarkemmin ja monipuolisemmin näiden periaatteiden mukaisesti.
Kohtaaminen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa näyttäytyi raskauspahoinvointia kokeville odottajille vaihtelevasti. Odottajat kokivat riittämätöntä hoidonsaantia, rakenteellisista ongelmista johtuvaa huonoa kohtaamista sekä terveydenhuollon ammattilaisten kielteistä suhtautumista. Toisaalta kohtaaminen koettiin myös hyvinvointia edistävänä. Tutkimus lisäsi tietoa siitä, millaisena terveydenhuollon ammattilaisten kohtaaminen näyttäytyy lasta odottaville raskauspahoinvointia kokeville naisille Suomessa. Tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa ja sen myötä saatiin myös uutta tietoa, jonka perusteella voidaan kehittää raskauspahoinvointia kokevien naisten kohtaamista ja hoitoa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin Suomessa.