Itsen asemointi päätöksentekijänä: Yritystoimijoiden kerronnan analyysi

Abstract

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisyritysten keskijohto- ja johtotehtävissä työskentelevien yritystoimijoiden itsen asemointeja sekä kerronnallisen identiteetin rakentumista päätöksenteon kontekstissa. Tutkin, miten tutkittavat esittävät itseään päätöksentekoprossin aikana ja miten näillä itsen esittämisen keinoilla he asemoituvat sosiaalisten rakenteiden tiedon, vallan ja tunteiden ulottuvuuksissa.

Teoreettismetodologinen viitekehykseni rakentuu käsitykseen narratiivisuudesta tietämisen tapana. Kerronnallisuus on siten tutkielmani epistemologinen lähtökohta ja liittyy ihmisen ja sosiaalisen ympäristön väliseen suhteeseen. Kerronnallisuus on myös tutkielmani metodologinen valinta, mikä ilmenee tutkielman aineiston käsittelyssä, analyysissa ja tutkielman tulosten esittämisessä. Tässä tutkimuksessa näen ihmisen identiteetin kerronnallisesti rakentuvana ja hetkittäin tuotettuna vuorovaikutuksessa, kun ihminen asemoi itseä suhteessa sosiaaliseen ympäristöönsä. Sosiaaliset rakenteet jäsentävät tätä ympäristöämme. Tätä voidaan tarkastella lähemmin esimerkiksi tietämisen (episteeminen ulottuvuus) ja toiminnan määrittämisvallan (deonttinen ulottuvuus) käsitteiden avulla.

Tutkielmani analyysissa hyödynsin Michael Bambergin kerronnallisen asemointianalyysin teoriaa, jonka avulla jäsensin tutkittavien tapoja asemoida itseään kolmella tarkastelutasolla. Näistä ensimmäisellä tasolla keskitytään kertomuksen tarinamaailman tapahtumiin ja siihen, miten henkilöt asemoidaan suhteessa toisiinsa. Analyysin toisella tasolla tarkastellaan tutkittavien tapoja asemoida itseään tarinankerronnan hetkellä. Menetelmän kolmannella tasolla huomio kiinnitetään niihin tapoihin, joilla henkilö rakentaa identiteettiään suhteessa normatiivisiin mallitarinoihin ja diskursseihin.

Tutkielmani analyysissa jäsensin aineistostani yhteensä 11 itsen esittämisen tapaa, joilla tutkittavat asemoituivat päätöksentekijöinä Bambergin teorian kahdella ensimmäisellä tarkastelutasolla. Nämä asemoinnit jäsentyivät episteemiselle, deonttiselle ja emotionaaliselle ulottuvuudelle. Episteemisellä ulottuvuudella tutkittavat esittivät itseään epävarman, sivustaseuraajan, jälkiviisaan ja besserwisserin kategorioilla. Deonttisella ulottuvuudella tutkittavat asemoivat itseään intuitiiviseksi toimijaksi, rationaaliseksi toimijaksi, kovaksi johtajaksi ja puun ja kuoren välissä toimivaksi. Emotionaalisella ulottuvuudella tutkittavat asemoituivat puolestaan esittämällä itsensä yhdessä toimijaksi, inhimilliseksi toimijaksi ja luotettavaksi toimijaksi. Lopuksi jäsensin Bambergin teorian kolmannella tasolla kerronnallisia päätöksentekoidentiteettejä, jotka rakentuivat itsen asemoitumisen tavoista edellä mainituissa ulottuvuuksissa. Nämä kerronnalliset identiteetit olivat pätevä asiantuntija, muutoksen mahdollistaja sekä vastuullinen ja vahva johtaja.

Tämän tutkielman tulosten mukaan työntekijät asemoivat itseään normatiivisesti hyvien päätöksentekijöiden joukkoon ja rakensivat siten itselleen myönteistä ja päätöksentekoprosessin onnistumisen kannalta merkityksellistä päätöksentekoidentiteettiä. Tutkittavat asemoituivat pääosin vahvasti tiedon, vallan ja tunteiden ulottuvuuksissa ja mahdollista heikompaa asemoitumista käytettiin keinona oikeuttaa omaa toimintaa päätöksentekoprosessin aikana. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan näyttää myös siltä, että korkeammassa johtotehtävässä toimineet henkilöt asemoivat itsen voimakkaammin episteemisellä, deonttisella ja emotionaalisella ulottuvuudella verrattuna alemmissa johtotehtävissä toimineisiin. Tämä tukee tutkimuskirjallisuuden näkemystä siitä, että yksilön asemoituminen voi usein mukailla hänen jo yleisesti saavuttamaansa asemaa. Tutkielmani tulokset mukailevat myös aiemmissa tutkimuksissa todettuja yhteyksiä episteemisen, deonttisen ja emotionaalisen ulottuvuuden välillä.