Oppimisen johtaminen työelämässä: Merkityksiä ja käytäntöjä asiantuntijoiden keskustelussa

Abstract

Muutos vaatii aina oppimista, minkä vuoksi organisaatioissa onkin syntynyt tarve jatkuvalle oppimiselle ja oppimista mahdollistavalle organisaatiokulttuurille. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tuoda kasvatustieteellistä näkökulmaa johtamiseen tarkastelemalla asiantuntijoiden näkemyksiä oppimisen johtamisesta ja samalla pyrkiä vakiinnuttamaan asiantuntijakeskustelussa esiintyvä oppimisen johtaminen osaksi akateemista keskustelua ja käsitteistöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kytkeytyy muuttuvaan työelämään ja elinikäiseen oppimiseen. Oppimista määritellään työssäoppimisen tilanteiden ja työn oppimispotentiaalin kautta. Oppimisen johtamista tarkastellaan kasvatustieteelliseen tutkimustietoon pohjautuen, korostaen sosiokonstruktivistista oppimiskäsitystä, oppimista mahdollistavan organisaatiokulttuurin merkitystä ja työyhteisöä oppimisyhteisönä. Oppimisen johtamisen käsite määritellään aikaisempiin tutkimuksiin ja johtamisen teorioihin peilaten. Käsitteellistä vertailua tehdään etenkin osaamisen johtamiseen, muutosjohtamiseen, positiiviseen johtamiseen ja dialogiseen johtamiseen. Tutkimus on laadullinen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka aineistona käytettiin TYÖ2030-kehittämisohjelman oppimisen johtamisen johtajuusfoorumin paneelikeskustelua, jossa neljä johtamisalan asiantuntijaa keskusteli oppimisen johtamisesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten asiantuntijat merkityksellistävät oppimisen johtamista ja miten oppimisen johtamista voi toteuttaa käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä oppimisen johtamisen ilmiöstä asiantuntijakeskustelussa tuotettujen merkitysten avulla. Asiantuntijoiden keskustelussa oppimisen johtaminen rakentui viiden merkitysulottuvuuden kautta. Nämä ulottuvuudet olivat oppimislähtöisyys, yhteisöllisyys, inhimillisyys, strategisuus ja haastavuus. Oppimisen johtamisen käytäntöjä tunnistettiin oppimisprosessiin, rekrytointikäytäntöihin, toimintamalleihin ja oppimisen johtajan toimenkuvaan liittyen. Keskeisimpänä tuloksena aineistosta nousi koko organisaatiota läpileikkaava oppimislähtöinen asenne, joka luo oppimista mahdollistavaa organisaatiokulttuuria. Oppimisen johtaminen näyttäytyi myös selkeästi vuorovaikutuksellisena prosessina, joka kytkeytyy organisaatiossa hyvinvointiin, strategiaan ja tulevaisuuden menestykseen. Tutkimus osallistuu erityisesti viime vuosina aktivoituneeseen oppimisen johtamisen keskusteluun tuottamalla kokemuksiin ja käytäntöihin perustuvaa tietoa. Samalla tutkimus tuo esiin kasvatustieteellisen osaamisen merkitystä johtamisessa.