Understanding Gender (In)Equality in Leadership Positions in Sport : A Multilevel Perspective
Mikkonen, Marjukka (2023)
Mikkonen, Marjukka
Tampere University
2023
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-08-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2946-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2946-4
Tiivistelmä
Sukupuolten epätasa-arvo urheilun johtotehtävissä on globaali haaste, joka ilmenee muiden muassa naisten vähäisenä määränä näissä asemissa, syrjintänä sekä epätasa-arvon kokemuksina. Vaikka Pohjoismaita ja Suomea pidetään usein sukupuolten tasa-arvon edelläkävijöinä, sukupuolten epätasa-arvo urheilun johtoasemissa on haaste myös näissä maissa. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia tätä haastetta eri näkökulmista ja siten lisätä ymmärrystä sukupuolten (epä)tasa-arvosta urheilun johtotehtävissä. Tutkimusaihe on merkityksellinen useista eri näkökulmista: ensinnä, sukupuolten tasa-arvo on itseisarvo. Sen vuoksi ymmärryksen lisääminen siitä miksi sukupuolten epätasa-arvoa on ja siitä, kuinka tasa-arvoa voidaan tukea, on yhteiskunnallisesti tärkeää. Toisena, sukupuolten tasa-arvo urheilun johtotehtävissä heijastelee modernien yhteiskuntien demokraattisia arvoja. Tasa-arvo on yksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusarvoista. Naiset muodostavat noin puolet väestöstä ja sen vuoksi myös heidän tulisi olla edustettuina erilaisissa päätöksenteko- ja johtotehtävissä. Kolmantena, sukupuolten tasa-arvo voi tuoda myös organisatorisia etuja urheiluorganisaatioille, sillä naiset voivat tuoda erilaisia näkökulmia organisaatioiden päätöksen tekoon. Naiset pyrkivät myös usein edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaa sekä -käytäntöjä, jotka ovat eduksi koko yhteisölle. Viimeisenä, urheilu on tärkeä osa yhteiskuntaa. Se työllistää esimerkiksi enemmän vapaaehtoisia kuin mikään muu kolmannen sektorin toimija Euroopassa ja on Suomessa suurin kansanliike. Sen vuoksi on tärkeää, että tasa-arvo toteutuu tämän tärkeän instituution johtoasemissa.
Tässä väitöskirjassa tutkin sukupuolten (epä)tasa-arvoa urheilun päätöksenteko- ja johtotehtävissä. Tarkastelen erityisesti sitä, miksi sukupuolten epätasa-arvo urheilun päätöksentekoasemissa näyttäytyy niin pysyvänä ilmiönä ja miten sukupuolten tasa-arvoa urheilun johtoasemissa voitaisiin edistää. Lähestyn tutkimusongelmaa neljän osatutkimuksen sekä johdantoesseen kautta. Osatutkimukset tarjoavat neljä erilaista näkökulmaa ja lähestymistapaa tutkimusongelman tarkasteluun ja johdantoessee integroi näiden osatutkimusten tulokset ja löydökset yhdeksi kokonaisuudeksi.
Menetelmällisesti hyödynnän monimenetelmällistä lähestymistapaa ja käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Ensimmäisessä artikkelissa tarjoan kontekstuaalisen taustan väitöskirjalle kuvailemalla ja analysoimalla suomalaista urheilupolitiikkaa sekä sen kehitystä. Pääasiallinen aineisto koostuu dokumenttidatasta, kuten hallituksen raporteista, aiemmista tutkimuksista ja muista julkisesti saatavilla olevista arkistoista ja lähteistä. Toisessa artikkelissa analysoin kyselyaineistoa ja tarkastelen nais- ja mies hallitusjäsenten näkökulmia lajiliittojen hallitustyöskentelyyn erityisesti siitä näkökulmasta, ovatko nais- ja miesjäsenten näkemykset hallitustyöskentelystä erilaisia vai ovatko näkemykset samankaltaisia sukupuolesta riippumatta. Kolmannessa artikkelissa tutkin puolistrukturoitujen haastatteluiden kautta syitä sukupuolten epätasa-arvolle ja naisjohtajien vähäiselle määrälle pohjoismaisissa jalkapallo-organisaatioissa. Neljännessä artikkelissa analysoin naisjohtajilta kerättyä haastatteluaineistoa ja tutkin heidän käsityksiänsä siitä, kuinka institutionalisoitunutta sukupuolten epätasa-arvoa urheilun johtoasemissa voitaisiin muuttaa.
Väitöskirjani tuo uutta tietoa keskusteluun sukupuolten (epä)tasa-arvosta urheilun johtotehtävissä hallintotieteellisestä näkökulmasta. Empiirisesti väitöskirjani laajentaa nykyistä tietopohjaa tutkimalla ilmiötä aiemmin paitsioon jääneessä suomalaisessa urheilukontekstissa. Tutkimustulokset antavat reunaehtoja yleisemmälle teorialle sukupuolten (epä)tasa-arvosta (urheilun) johtotehtävissä. Ne alleviivaavat sukupuolten tasa-arvon kontekstuaalista luonnetta ja haastavat aiempia itsestään selvinä pidettyjä oletuksia epätasa-arvon syistä. Väitöskirjani tuottaa tietoa myös siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa urheilun päätöksentekotehtävissä voitaisiin edistää. Menetelmällisesti väitöskirjani rikastaa nykyistä kirjallisuutta käyttämällä monimenetelmäistä lähestymistapaa sekä kyselymenetelmää, jotka ovat harvinaisia sukupuolen (epä)tasa-arvoa ja urheilun johtotehtäviä käsittelevissä kirjallisuudessa.
Käytännön toimijoille tämä väitöskirja tarjoaa ymmärrystä, viitekehyksen ja esimerkkejä siitä, miksi sukupuolten epätasa-arvo urheilun johtoasemissa näyttäytyy niin pysyvänä ilmiönä sekä siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää urheilun päätöksentekoasemissa. Väitöskirjan löydökset tarjoavat konkreettisia esimerkkejä esteistä sukupuolten tasa-arvolle suomalaisissa urheiluorganisaatioissa sekä tekijöistä ja keinoista, jotka voivat tukevat sukupuolten tasa-arvoa ja muutosta. Väitöskirjan tarjoamaa uutta tutkimustietoa voidaankin käyttää pohjana tietopohjaisen päätöksenteolle ja ovat siten hyödyksi urheilujohtajille ja päättäjille sekä muille urheilupolitiikan toimijoille ja tasa-arvotyötä tekeville.
Tässä väitöskirjassa tutkin sukupuolten (epä)tasa-arvoa urheilun päätöksenteko- ja johtotehtävissä. Tarkastelen erityisesti sitä, miksi sukupuolten epätasa-arvo urheilun päätöksentekoasemissa näyttäytyy niin pysyvänä ilmiönä ja miten sukupuolten tasa-arvoa urheilun johtoasemissa voitaisiin edistää. Lähestyn tutkimusongelmaa neljän osatutkimuksen sekä johdantoesseen kautta. Osatutkimukset tarjoavat neljä erilaista näkökulmaa ja lähestymistapaa tutkimusongelman tarkasteluun ja johdantoessee integroi näiden osatutkimusten tulokset ja löydökset yhdeksi kokonaisuudeksi.
Menetelmällisesti hyödynnän monimenetelmällistä lähestymistapaa ja käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Ensimmäisessä artikkelissa tarjoan kontekstuaalisen taustan väitöskirjalle kuvailemalla ja analysoimalla suomalaista urheilupolitiikkaa sekä sen kehitystä. Pääasiallinen aineisto koostuu dokumenttidatasta, kuten hallituksen raporteista, aiemmista tutkimuksista ja muista julkisesti saatavilla olevista arkistoista ja lähteistä. Toisessa artikkelissa analysoin kyselyaineistoa ja tarkastelen nais- ja mies hallitusjäsenten näkökulmia lajiliittojen hallitustyöskentelyyn erityisesti siitä näkökulmasta, ovatko nais- ja miesjäsenten näkemykset hallitustyöskentelystä erilaisia vai ovatko näkemykset samankaltaisia sukupuolesta riippumatta. Kolmannessa artikkelissa tutkin puolistrukturoitujen haastatteluiden kautta syitä sukupuolten epätasa-arvolle ja naisjohtajien vähäiselle määrälle pohjoismaisissa jalkapallo-organisaatioissa. Neljännessä artikkelissa analysoin naisjohtajilta kerättyä haastatteluaineistoa ja tutkin heidän käsityksiänsä siitä, kuinka institutionalisoitunutta sukupuolten epätasa-arvoa urheilun johtoasemissa voitaisiin muuttaa.
Väitöskirjani tuo uutta tietoa keskusteluun sukupuolten (epä)tasa-arvosta urheilun johtotehtävissä hallintotieteellisestä näkökulmasta. Empiirisesti väitöskirjani laajentaa nykyistä tietopohjaa tutkimalla ilmiötä aiemmin paitsioon jääneessä suomalaisessa urheilukontekstissa. Tutkimustulokset antavat reunaehtoja yleisemmälle teorialle sukupuolten (epä)tasa-arvosta (urheilun) johtotehtävissä. Ne alleviivaavat sukupuolten tasa-arvon kontekstuaalista luonnetta ja haastavat aiempia itsestään selvinä pidettyjä oletuksia epätasa-arvon syistä. Väitöskirjani tuottaa tietoa myös siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa urheilun päätöksentekotehtävissä voitaisiin edistää. Menetelmällisesti väitöskirjani rikastaa nykyistä kirjallisuutta käyttämällä monimenetelmäistä lähestymistapaa sekä kyselymenetelmää, jotka ovat harvinaisia sukupuolen (epä)tasa-arvoa ja urheilun johtotehtäviä käsittelevissä kirjallisuudessa.
Käytännön toimijoille tämä väitöskirja tarjoaa ymmärrystä, viitekehyksen ja esimerkkejä siitä, miksi sukupuolten epätasa-arvo urheilun johtoasemissa näyttäytyy niin pysyvänä ilmiönä sekä siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää urheilun päätöksentekoasemissa. Väitöskirjan löydökset tarjoavat konkreettisia esimerkkejä esteistä sukupuolten tasa-arvolle suomalaisissa urheiluorganisaatioissa sekä tekijöistä ja keinoista, jotka voivat tukevat sukupuolten tasa-arvoa ja muutosta. Väitöskirjan tarjoamaa uutta tutkimustietoa voidaankin käyttää pohjana tietopohjaisen päätöksenteolle ja ovat siten hyödyksi urheilujohtajille ja päättäjille sekä muille urheilupolitiikan toimijoille ja tasa-arvotyötä tekeville.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4944]