Geoekonomia, kansallinen turvallisuus ja teknologia: Tapaustutkimus Yhdysvaltain suhtautumisesta TikTokiin

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään Yhdysvaltain suhtautumiseen TikTokia kohtaan vuosina 2019–2023. Tutkimuksen tutkimuskysymys on: Miten ja miksi Yhdysvallat haluaa kieltää TikTokin? Tutkimus pohjaa teoriaan keskinäisriippuvuuksista ja geoekonomiasta, ja analyysi rakennetaan Christian Fjäderin, Niklas Helwigin ja Mikael Wigellin muotoilemien kolmen geoekonomisen riskinaiheuttajan pohjalta. Nämä riskinaiheuttajat ovat talouden turvallistaminen, talouden balkanisaatio sekä talouden aseellistaminen. Tutkimuksen tutkimuskysymykseen vastataan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa teoria geoekonomisista riskinaiheuttajista luo rungon sisällönanalyysille.

Tutkimuksen tutkimusaineistona käytettiin presidentti Donald Trumpin neljää presidentin asetusta vuosilta 2019–2021, kahta presidentti Joe Bidenin presidentin asetusta vuosilta 2021 ja 2022, sekä Bidenin Valkoisen talon lausuntoa vuodelta 2023. Näiden lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu The Wall Street Journalin artikkeli vuodelta 2023, joka käsittelee presidentti Bidenin linjausta TikTokin kohtalosta. Tämän lisäksi tutkimusaineistona käytettiin kolmea lakia, joista No TikTok on Government Devices Act on hyväksytty laiksi vuonna 2021. Deterring America’s Technological Adversaries Act sekä Restricting the Emergence of Security Threats that Risk Information and Communications Technology Act ovat puolestaan vuonna 2023 tehtyjä lakiesityksiä, joista ensimmäinen on esitelty Yhdysvaltain edustajainhuoneelle ja jälkimmäinen senaatille. Näiden lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu TikTokin toimitusjohtaja Shou Zi Chew’n kuuleminen Yhdysvaltain edustajainhuoneen energia- ja talouskomitean edessä maaliskuussa 2023.

Tutkimusaineisto tarjosi mahdollisuuden perehtyä kronologisessa järjestyksessä Yhdysvaltain eri hallinnon osien julkaisemiin dokumentteihin TikTok-tapauksen aikana, ja tämän avulla tutkimuksessa pystyttiin muotoilemaan kokonaiskuva Yhdysvaltain suhtautumisesta TikTokiin. Analyysin perusteella voidaan todeta, että geoekonomiset riskinaiheuttajat selittävät Yhdysvaltain toimintaa TikTokia kohtaan. Aineiston perusteella Yhdysvaltain linja TikTokia kohtaan onkin taloutta turvallistava, taloutta aseellistava sekä talouden balkanisaatiota edistävä. Geoekonomisten riskinaiheuttajien käyttöä perusteltiin aineistossa kautta linjan maan kansallisella turvallisuudella. Aineistosta nousi neljä eri syytä, joiden avulla tämä tutkimus vastaa kysymykseen siitä, miksi Yhdysvallat haluaa kieltää TikTokin. Nämä syyt ovat datan kerääminen, sensuuri, disinformaatio ja addiktoivan algoritmin vaarat, jolla viitataan sovelluksessa leviävään rikollisuuteen sekä sovelluksen aiheuttamiin haittoihin sen nuorille käyttäjille.

TikTok on maailman suosituin sovellus, ja tämän tutkielman julkaisuhetkellä sen tulevaisuus Yhdysvalloissa on epävarma. Tämän tutkimuksen perusteella Yhdysvaltoja huolettaa Kiinassa kehitetty ja kiinalaisomisteinen informaatio- ja kommunikaatioteknologia, sekä erityisesti TikTokin keräämän yhdysvaltalaisten käyttäjädatan päätyminen Kiinan hallinnon käsiin. Yhdysvalloissa pelätäänkin, että Kiinan hallinto käyttää yhdysvaltalaisten dataa tietokantojen rakentamiseen sekä yhdysvaltalaisten vakoiluun, mitä Kiina voisi käyttää omaksi taloudelliseksi ja strategiseksi hyödykseen. Jos Yhdysvallat päätyy kieltämään TikTokin, tämä tulee määrittämään sitä, miten suurvallat näkevät teknologiayritysten omistussuhteet suhteessa kansalliseen turvallisuutensa. TikTokin kohtalo voikin määrittää tulevaisuudessa sitä, että tuleeko teknologian alalla kiihtymään kehityskulku, jossa syntyy kaksi Kiinan ja Yhdysvaltain sanelemaa erillistä todellisuutta.