Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivo – HHI-FI-mittarin validointi
Iivonen, Rosa-Maria; Vihavainen, Jenna (2023)
Iivonen, Rosa-Maria
Vihavainen, Jenna
2023
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306196829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306196829
Tiivistelmä
Toivon on todettu olevan sairaanhoitajan työn voimavara ja edellytys sille, että hoitotyötä voi tehdä aidosti auttaen. Sairaanhoitajien mukaan toivo on työn mielekkyyttä ja työhyvinvointia edistävä tekijä. Sairaanhoitajien toivon määrän selvittäminen on tärkeää, sillä ymmärryksellä sairaanhoitajien kokemasta toivosta voidaan kehittää työelämään sellaisia interventioita, jotka vahvistavat sairaanhoitajien toivoa ja siten heidän työhyvinvointiaan, työtyytyväisyyttään ja työhön sitoutumistaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivoa työssään sekä heidän toivoaan vahvistavia ja uhkaavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli validoida toivon määrää mittaavaa HHI-FI-mittaria. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikoilla sairaanhoitajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tai hoitotyön johtamisen koulutuksessa. Tutkimuksessa validoitiin HHI-FI-mittaria ensimmäistä kertaa mitattaessa Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivon määrää.
Tutkimuksen osallistujat olivat Suomessa työskenteleviä sairaanhoitajia. Tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajat ry:n kanssa verkkokyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 180 Suomessa työskentelevää sairaanhoitajaa. Verkkokyselylomake sisälsi toivon määrää mittaavan HHI-FI-mittarin, rinnakkaisvertailumittarina käytettävän Beckin toivottomuusmittarin ja EuroHIS-8-elämänlaatumittarin sekä avoimet kysymykset sairaanhoitajan toivoa vahvistavista ja uhkaavista tekijöistä.
Sairaanhoitajien HHI-FI-mittarista saadut summapisteet olivat keskimäärin 37 pistettä. Toivolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys työvuosien määrään. HHI-mittarin alkuperäinen kolmen faktorin malli ei soveltunut faktorirakenteeksi tässä aineistossa. Yhden faktorin malli soveltui aineistoon paremmin. Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivoa vahvistavia tekijöitä olivat onnistunut hoitosuhde, toimiva työyhteisö, kannustavat työolosuhteet, hoitotyön mielekkyys, ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja voimaannuttava arki. Sairaanhoitajien toivoa uhkaavia tekijöitä olivat haastava hoitosuhde, ongelmat työyhteisössä, epätyydyttävät työolosuhteet, kuormittava työ, tunne arvottomuudesta hoitotyössä, oman toimintakyvyn heikkeneminen ja yhteiskunnalliset haasteet.
Tulosten mukaan Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivon määrä on kohtuullisen hyvä. Lisäksi sairaanhoitajat tunnistavat selkeitä toivoa vahvistavia ja uhkaavia tekijöitä työssään. Parempi ymmärrys sairaanhoitajien toivosta voi osaltaan auttaa vahvistamaan sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja työssä jaksamista. HHI-FI-mittaria voidaan käyttää varauksin toivon tutkimiseen sairaanhoitajilla, mutta mittarin sisäistä rakennetta tulee edelleen tutkia suomalaisessa kontekstissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivoa työssään sekä heidän toivoaan vahvistavia ja uhkaavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli validoida toivon määrää mittaavaa HHI-FI-mittaria. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikoilla sairaanhoitajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tai hoitotyön johtamisen koulutuksessa. Tutkimuksessa validoitiin HHI-FI-mittaria ensimmäistä kertaa mitattaessa Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivon määrää.
Tutkimuksen osallistujat olivat Suomessa työskenteleviä sairaanhoitajia. Tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajat ry:n kanssa verkkokyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 180 Suomessa työskentelevää sairaanhoitajaa. Verkkokyselylomake sisälsi toivon määrää mittaavan HHI-FI-mittarin, rinnakkaisvertailumittarina käytettävän Beckin toivottomuusmittarin ja EuroHIS-8-elämänlaatumittarin sekä avoimet kysymykset sairaanhoitajan toivoa vahvistavista ja uhkaavista tekijöistä.
Sairaanhoitajien HHI-FI-mittarista saadut summapisteet olivat keskimäärin 37 pistettä. Toivolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys työvuosien määrään. HHI-mittarin alkuperäinen kolmen faktorin malli ei soveltunut faktorirakenteeksi tässä aineistossa. Yhden faktorin malli soveltui aineistoon paremmin. Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivoa vahvistavia tekijöitä olivat onnistunut hoitosuhde, toimiva työyhteisö, kannustavat työolosuhteet, hoitotyön mielekkyys, ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja voimaannuttava arki. Sairaanhoitajien toivoa uhkaavia tekijöitä olivat haastava hoitosuhde, ongelmat työyhteisössä, epätyydyttävät työolosuhteet, kuormittava työ, tunne arvottomuudesta hoitotyössä, oman toimintakyvyn heikkeneminen ja yhteiskunnalliset haasteet.
Tulosten mukaan Suomessa työskentelevien sairaanhoitajien toivon määrä on kohtuullisen hyvä. Lisäksi sairaanhoitajat tunnistavat selkeitä toivoa vahvistavia ja uhkaavia tekijöitä työssään. Parempi ymmärrys sairaanhoitajien toivosta voi osaltaan auttaa vahvistamaan sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja työssä jaksamista. HHI-FI-mittaria voidaan käyttää varauksin toivon tutkimiseen sairaanhoitajilla, mutta mittarin sisäistä rakennetta tulee edelleen tutkia suomalaisessa kontekstissa.