Itsemotivointikeinot oman työmotivaation johtamisessa: OmassaJohdossa-koulutusinterventioon osallistuneiden kuvaamat käyttötarkoitukset keinoille ja kokemukset keinojen käyttöä vaikeuttavista tekijöistä

Abstract

Itsensä johtamista on viime vuosina pidetty tärkeänä työelämätaitona niin esihenkilöille kuin työntekijöille. Esihenkilöiden tekemää toisten motivoimista on tutkittu paljon, mutta vähemmän on tieteellistä tutkimusta siitä, miten moninaisia itsensä motivointiin käytettyjä keinoja käytetään ja millaisia vaikeuksia niiden käytössä on. Vastuu itsensä johtamisen osaamisesta on jätetty pääosin työntekijöiden harteille. Erilaisia koulutuksia tarjoamalla työnantaja voisi tukea työntekijöidensä itsensä johtamisen taitoja. Arviointitiedon perusteella koulutuksista voidaan rakentaa entistä parempia ja vaikuttavampia koulutuksia. Yksi itsemotivointikeinoja opettava koulutus on OmassaJohdossa-koulutus. Tutkielmassani tutkin kyseiseen koulutukseen osallistuneiden kokemuksia oman työmotivaation johtamiseen tarkoitettujen itsemotivointikeinojen käytöstä haastatteluaineistoa analysoimalla. Tutkimustietoa vastaavien koulutuksien vastaanottamisesta ja niiden jälkeisestä keinojen käytöstä on vielä vähän, ja siksi tutkimusaiheeni on tärkeä.

Teoreettisena taustana käytän tutkielmassani itsemääräämisteoriaa, koska käyttämäni valmis aineisto on rakennettu itsemääräämisteorian pohjalta ja OmassaJohdossa-koulutus perustui siihen. Itsemääräämisteorian mukaan ihmisen psykologiset perustarpeet eli autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus tulevat olla tyydytettyinä, jotta ihminen voi olla hyvinvoiva, motivoitunut ja kasvaa. Yhtenä tärkeänä käsitteenä tutkielmassani on itsensä johtaminen. Itsensä johtamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijät hallitsevat omaa käyttäytymistään ja ovat vastuussa tekemistään päätöksistä, ilman ylemmän tason kontrollia tai valvontaa. Itsensä johtamisen taitoja on mahdollista oppia. Omaa työtä voi myös tuunata mielekkäämmäksi.

Tutkimuskysymykseni liittyvät työmotivaation johtamisen itsemotivointikeinojen käyttökokemuksiin, joita tutkittavat oppivat OmassaJohdossa-koulutuksessa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1.Mitä itsemotivointikeinoja OmassaJohdossa-koulutukseen osallistuneet haastateltavat ovat kertoneet käyttäneensä ja minkälaisiin tarkoituksiin näitä keinoja on käytetty? 2.Mitkä tekijät ovat haastateltavien kokemuksien mukaan vaikeuttaneet keinojen käyttöä? Näitä keinoja tutkittavat oppivat OmassaJohdossa-koulutuksessa. Koulutuksessa opittuja keinoja oli yhteensä lähes 40, ja ne jakautuivat kahdeksaan keinokategoriaan (mm. Miksi teen tätä, Yhdessä enemmän, Anna työn virrata, Työn tuunaaminen, Ajattelun uudistaminen). Tutkielmani aineistona käytin OmassaJohdossa/InCharge- pilottitutkimuksessa kesken intervention kerättyä haastatteluaineistoa (n=10). Haastattelurunko oli puolistrukturoitu ja sen kysymykset koskivat interventiokoulutuksen osallistuneiden kokemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä koskien koulutusta ja itsetäytettävää työkirjaa. Haastattelurungon osa 4 koskee työmotivaation johtamisen itsemotivointikeinoja, joten keskityn kyseiseen osioon.

Tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin tuloksena muodostin neljä pääkategoriaa, joihin haastateltavat kuvasivat käyttävänsä keinoja: työtehtävien tekemiseen, hyvinvoinnin lisäämiseen, yhteenkuuluvuuden lisäämiseen ja itsensä motivointiin. Keinojen käyttöä vaikeuttavia tekijöitä koskevassa analyysissa puolestaan tunnistin yhteensä viisi pääkategoriaa: työhön, itseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät, sekä keinojen toimivuuteen ja tarpeeseen liittyvät tekijät. Tuloksien mukaan käyttäjät kokivat keinoista olleen positiivisia vaikutuksia motivaatioon, hyvinvointiin ja työssä pärjäämiseen. Keinoja ei liitetty motivaation johtamiseen, vaan ne nähtiin yleisinä työelämätaitoina. Osaa keinoista käytettiin enemmän kuin toisia, ja käytetyimpiä olivat ”Yhdessä enemmän”-keinokategorian keinot.

Tutkimukseni antaa tärkeää tietoa siitä, miten työntekijät voivat johtaa itseään. Tietoa voitaisiin hyödyntää erilaisissa koulutuksissa ja organisaatioissa. Keinojen hyödyntäminen myös esimerkiksi työnohjauksessa voisi olla mahdollista.