Toksisuuden jäljillä: Nuorten kertomuksia toksisesta käytöksestä ja siihen puuttumisesta digitaalisissa peleissä
Juvonen, Niko (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306176813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306176813
Tiivistelmä
Digitaalinen pelaaminen on noussut suosituksi vapaa-ajan viettotavaksi viime vuosikymmenien aikana. Korona pandemia lisäsi sen suosiota entisestään. Pelaaminen on suosittua kaiken ikäisten keskuudessa, mutta digitaalisia pelejä pelaavat erityisesti nuoret ihmiset, varsinkin alle 20-vuotiaat.
Toksiseksi nimetty käytös on yleistä digitaalisissa peleissä. Toksisella käytöksellä tarkoitetaan toisia pelaajia häiritsevää käytöstä. Toksinen käytös on ollut usean pelitutkimuksen mielenkiinnon kohteena, ja se on määritelty eri tutkimuksissa eri tavoin. Toksinen käytös voi olla esimerkiksi haukkumista, vähättelyä, häirintää, vihapuhetta, rasismia, syrjintää tai aggressiivista ja loukkaavaa käytöstä. Toksista käytöstä tulkitaan subjektiivisesti, ja eri henkilöt saattavat kokea eri asiat toksisiksi. Osassa pelitutkimuksista onkin päädytty nimeämään häiritsevä käyttäytyminen häirinnäksi tai vihapuheeksi toksisuuden sijaan. Erityisesti vakavimmilla toksisen käytöksen muodoilla kuten seksismillä, rasismilla ja vihapuheella voi olla negatiivisia vaikutuksia pelaajan elämään, ja se voi johtaa esimerkiksi itselle merkityksellisen pelin lopettamiseen. Toksisen käytöksen toistuva kohtaaminen voi myös johtaa toksisen käytöksen normalisoitumiseen.
Tässä tutkimuksessa perehdytään 15–18-vuotiaiden nuorten kertomuksiin toksisuudesta digitaalisissa peleissä. Tutkimuksessa tuodaan esiin nuorten käsityksiä siitä, millainen käytös digitaalisissa peleissä koetaan häiritseväksi, ja miten siihen nuorten mielestä voitaisi parhaiten puuttua. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan nuoren haastattelut, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen keskeisten havaintojen mukaan nuoret näkevät toksisen käytöksen olevan muun muassa haukkumista, vähättelyä syrjintää, ja aggressiivista käytöstä. Nuoret toivovat, että toksiseen käytökseen puuttumista digitaalisissa peleissä, ja erityisesti naisiin kohdistuva toksisuus koetaan ongelmalliseksi. Nuorten haastattelujen perusteella erityisesti vakavat toksisen käytöksen muodot ovat haitallisia nuorten peliharrastuksessa, mutta myös leikkimielisen käytöksen ajatellaan toisinaan johtavan väärinkäsityksiin. Nuoret korostavat vanhempien vastuuta puuttua nuorempien pelaajien asiattomaan käytökseen, mutta he pitävät myös nuorisotyöllistä pelitoimintaa merkityksellisenä toksisen käytöksen ehkäisyssä.
Toksiseksi nimetty käytös on yleistä digitaalisissa peleissä. Toksisella käytöksellä tarkoitetaan toisia pelaajia häiritsevää käytöstä. Toksinen käytös on ollut usean pelitutkimuksen mielenkiinnon kohteena, ja se on määritelty eri tutkimuksissa eri tavoin. Toksinen käytös voi olla esimerkiksi haukkumista, vähättelyä, häirintää, vihapuhetta, rasismia, syrjintää tai aggressiivista ja loukkaavaa käytöstä. Toksista käytöstä tulkitaan subjektiivisesti, ja eri henkilöt saattavat kokea eri asiat toksisiksi. Osassa pelitutkimuksista onkin päädytty nimeämään häiritsevä käyttäytyminen häirinnäksi tai vihapuheeksi toksisuuden sijaan. Erityisesti vakavimmilla toksisen käytöksen muodoilla kuten seksismillä, rasismilla ja vihapuheella voi olla negatiivisia vaikutuksia pelaajan elämään, ja se voi johtaa esimerkiksi itselle merkityksellisen pelin lopettamiseen. Toksisen käytöksen toistuva kohtaaminen voi myös johtaa toksisen käytöksen normalisoitumiseen.
Tässä tutkimuksessa perehdytään 15–18-vuotiaiden nuorten kertomuksiin toksisuudesta digitaalisissa peleissä. Tutkimuksessa tuodaan esiin nuorten käsityksiä siitä, millainen käytös digitaalisissa peleissä koetaan häiritseväksi, ja miten siihen nuorten mielestä voitaisi parhaiten puuttua. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan nuoren haastattelut, joita analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen keskeisten havaintojen mukaan nuoret näkevät toksisen käytöksen olevan muun muassa haukkumista, vähättelyä syrjintää, ja aggressiivista käytöstä. Nuoret toivovat, että toksiseen käytökseen puuttumista digitaalisissa peleissä, ja erityisesti naisiin kohdistuva toksisuus koetaan ongelmalliseksi. Nuorten haastattelujen perusteella erityisesti vakavat toksisen käytöksen muodot ovat haitallisia nuorten peliharrastuksessa, mutta myös leikkimielisen käytöksen ajatellaan toisinaan johtavan väärinkäsityksiin. Nuoret korostavat vanhempien vastuuta puuttua nuorempien pelaajien asiattomaan käytökseen, mutta he pitävät myös nuorisotyöllistä pelitoimintaa merkityksellisenä toksisen käytöksen ehkäisyssä.