Multippeli myelooma ja akuutti myelooinen leukemia potilaiden luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen tukema verisuonisto sirulla
Fagerlund, Alma (2023)
Fagerlund, Alma
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-08-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306166797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306166797
Tiivistelmä
Multippeli myelooma (MM) ja akuutti myelooinen leukemia (AML) ovat luuytimestä lähtöisin olevia verisyöpiä. Suurella osalla potilaista tauti uusiutuu ja heillä kehittyy vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Molemmat taudit ovat myös todella heterogeenisiä, jolloin hoitolinjan valitseminen on vaikeaa. Näistä syistä on syntynyt tarve yksilölliselle lääketestausalustalle, jossa voidaan testata lääkkeiden sopivuutta yksittäisen henkilön tautiin. Tällainen lääketestausalusta on tarkoitus luoda käyttämällä potilaan omia mesenkymaalisia kantasoluja (MSC). MSC-soluja voidaan eristää useasta kudoksesta kuten luuytimestä, jolloin niitä kutsutaan luuytimestä eristetyiksi mesenkymaalisiksi kantasoluiksi (BMSC). Luuytimessä BMSC-solut ovat tärkeä osa luuytimen mikroympäristöä ja tätä kautta vaikuttavat MM- ja AML-tautien kehittymiseen. BMSC-solujen toiminnan on arveltu MM- ja AML-potilailla olevan heikentynyttä tai muulla tavalla muuttunutta. BMSC-soluilla on myös tärkeä rooli verisuonituksen muodostumisessa. Niistä kehittyy perisyyttejä, jotka ovat hiussuonten ympärillä olevia supistumiskykyisiä soluja ja jotka vaikuttavat verisuonten kehittymiseen. Tämän työn tarkoitus on edistää yksilöllisen lääketestausalustan kehittämistä tutkimalla, miten MM- ja AML-potilaiden BMSC-solujen tukema verisuonistot eroavat verisuonista, jotka ovat terveiden luovuttajien BMSC-solujen tukemana. Lisäksi on tarkasteltu, onko MM- ja AML-potilaiden BMSC-soluja käyttämällä mahdollista saada aikaan läpivirtauskykyinen verisuonisto.
Aineistona käytettiin kolmeen terveen luovuttajan, kahden AML-potilaan ja yhden MM-potilaan BMSC-soluja. Soluja yhteisviljeltiin ihmisen napanuoran laskimon endoteelisolujen (HUVEC-solujen) kanssa erityisellä sirulla, jossa saadaan aikaan verisuonien muodostumiselle otollinen ympäristö. Siruilla viljelyn jälkeen soluille tehtiin immunovärjäys, jonka jälkeen ne kuvattiin konfokaalimikroskoopilla ja muodostettiin kuvista kuvapaneeli. Kuvapaneelista selvisi, että MM-potilaan BMSC-soluja käyttämällä syntyi vähemmän verisuonia kuin muiden soluja käyttämällä. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa kuva-analyysia, jotta päästään käsiksi yksityiskohtaisempiin morfologisiin eroihin. Yhden terveen, yhden MM-potilaan ja yhden AML-potilaan BMSC-solujen tukemille verisuonille tehtiin myös helmimääritys, jossa selvitettiin muodostuneiden verisuonien läpäisevyys. Helmimäärityksessä selvisi, että vaikka MM-potilaan soluja käyttämällä muodostuikin vähemmän verisuonia, saatiin kuitenkin sekä MM-potilaan että AML-potilaan BMSC-soluja käyttämällä aikaan läpäiseviä verisuonia.
Aineistona käytettiin kolmeen terveen luovuttajan, kahden AML-potilaan ja yhden MM-potilaan BMSC-soluja. Soluja yhteisviljeltiin ihmisen napanuoran laskimon endoteelisolujen (HUVEC-solujen) kanssa erityisellä sirulla, jossa saadaan aikaan verisuonien muodostumiselle otollinen ympäristö. Siruilla viljelyn jälkeen soluille tehtiin immunovärjäys, jonka jälkeen ne kuvattiin konfokaalimikroskoopilla ja muodostettiin kuvista kuvapaneeli. Kuvapaneelista selvisi, että MM-potilaan BMSC-soluja käyttämällä syntyi vähemmän verisuonia kuin muiden soluja käyttämällä. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa kuva-analyysia, jotta päästään käsiksi yksityiskohtaisempiin morfologisiin eroihin. Yhden terveen, yhden MM-potilaan ja yhden AML-potilaan BMSC-solujen tukemille verisuonille tehtiin myös helmimääritys, jossa selvitettiin muodostuneiden verisuonien läpäisevyys. Helmimäärityksessä selvisi, että vaikka MM-potilaan soluja käyttämällä muodostuikin vähemmän verisuonia, saatiin kuitenkin sekä MM-potilaan että AML-potilaan BMSC-soluja käyttämällä aikaan läpäiseviä verisuonia.