Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutus kuntien toimintakatteeseen: Kuntatalous rakennemuutoksen myllerryksessä

Abstract

Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutusta kuntatalouteen lähestymällä muutosta asukaskohtaisen toimintakatteen muutoksen kautta. Kunnilta hyvinvointialueille siirtynyt palvelutuotanto muodosti merkittävän osan niiden menorakenteesta. Tämän kaltainen rakennemuutos on verrattavissa konsernin tai yrityksen jakautumiseen. Tutkimuskirjallisuudessa jakautumisen tavoitteeksi on nostettu toiminnan tehostamista keskittymällä ydintoimintoihin. Kunnat ovat erilaisia ikärakenteeltaan ja vanheneva väestö oli kuormittanut joidenkin kuntien taloutta kohtuuttomasti. Muutoksen tuomaa vaikutusta mitattiin toimintakatteen avulla, joka on tuloslaskelman välituloksena hyvä taloudellisen tasapainon ja tehokkuuden mittari, sillä se ei huomioi rahoituksen muutosta. Asukaskohtaiseksi käännettynä toimintakate mahdollisti kuntien keskinäisen vertailun.

Tutkimukseen valittiin kuntien suuren lukumäärän vuoksi 20 suurinta ja 20 pienintä asukaskohtaista toimintakatetta omaavaa kuntaa. Tutkimusaineistona toimi tutkimusjoukon 40 kunnan vuoden 2021 tilinpäätökset. Aineistosta kerättiin kuntien toimintakatteet, tilinpäätösajankohdan väkiluku sekä kyseisen vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyvät menot. Koostetun tiedon pohjalta laskettiin asukaskohtaiset toimintakatteet sekä minkä suuruinen toimintakate olisi uudistuksen jälkeen. Tuloksien analyysitavaksi valikoitui vertaileva poikittaistutkimus aineiston samankaltaisuuden sekä lyhyen aika välin tarkastelun vuoksi.

Tuloksia vertailemalla havaittiin, että kaikissa tutkimusjoukon kunnissa toimintakate oli kasvanut merkittävästi. Kasvu oli kuitenkin vaihtelevaa lähtötilanteesta riippuen. Kunnat, joilla oli ennestään pienimmät toimintakatteet kokivat suurimman kasvun, mutta euromääräisesti asukaskohtaiset toimintakatteet eivät yltäneet kuntien tasolle, joilla oli ennestään suurimmat toimintakatteet. Toimintakatteen kasvu ei varsinaisesti johtunut toiminnan tehostumisesta, sillä kuntaorganisaatiot ovat supistuneet samassa suhteessa. Muutoksen taustalla on vaikuttanut organisaation jakautumisesta johtuva rakennemuutos. Kuntiin jäävät toiminnot ovat olleet palvelutuotannoltaan tehokkaampia ja kunnat pääsevät keskittymään ydintoimintoihinsa.