Johtajan kognitiivisten kyvykkyyksien mikrotekijät teknologisessa muutoksessa

Abstract

Teknologinen muutos vaatii organisaatioilta kykyä sopeutua ja uudistua. Erilaiset teknologiat ovat vahvassa roolissa tämän päivän organisaatioiden muutoshankkeissa, eikä johtajien roolia muutoksessa voi kiistää. Johtajilla on suuri vaikutus organisaatioihin ja heidän ominaisuutensa heijastuvat myös organisaation suoriutumiseen. Johtajan kognitiiviset kyvykkyydet on todettu merkitykselliseksi osaksi strategisen muutoksen mahdollistamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida, millaisia johtajan kognitiivisten kyvykkyyksien mikrotekijöitä organisaatiossa ilmenee teknologisen muutoksen aikana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla 12 johtaja- asemassa toimivaa henkilöä. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui helmi-huhtikuun 2023 aikana osana STRA4-tutkimushanketta. Haastateltavat yritykset koostuivat teollisuuden ja IT- konsultoinnin aloilta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja olivat pituudeltaan noin tunnin mittaisia. Aineiston sisällönanalysointi toteutettiin abduktiivista eli teoriaohjaavaa lähestymistapaa hyödyntäen. Analysointi eteni alkuun teorialähtöisesti Helfatin ja Peterafin (2015) johtajan kognitiivisten kyvykkyyksien jaottelun mukaisesti, joka jakautuu havainnointiin, huomiointiin, ongelmanratkaisuun, arviointiin, kieleen ja kommunikaatioon sekä sosiaaliseen kognitioon. Kun analyysin yläuokat oli otettu annettuna aiemmasta teoriasta, alettiin aineistoa analysoimaan aineistolähtöisesti. Aineistosta lähdettiin etsimään jokaiseen kuuteen yläluokkaan sopivia mikrotekijöitä ja analyysin myötä muodostettiin myös löydetyille mikrotekijöille alaluokat samankaltaisuuksien mukaan.

Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin teknologisessa muutoksessa ilmeneviä johtajan kognitiivisten kyvykkyyksien mikrotekijöitä. Aineiston analysoinnin myötä löydettiin 30 erilaista mikrotekijää, jotka voitiin jakaa 12 luokkaan samankaltaisuuksien perusteella. Johtajan havainnoinnin kyvykkyydessä ilmenevät tiedon omaksumisen ja ideoinnin mikrotekijöiden luokat, jotka pitävät sisällään yhteensä viisi mikrotekijää. Huomioinnin kyvykkyydessä nousi esiin suhtautumisen ja seuraamisen alaluokat, jotka sisältävät yhteensä neljä erilaista mikrotekijää. Arvioinnista muodostui riskien kartoittamisen ja sisäisen suoriutumisen mikrotekijöiden luokat, jotka pitävät sisällään yhteensä viisi mikrotekijää. Ongelmanratkaisussa nousi esiin resursoiminen sekä testaaminen, jotka pitävät sisällään neljä mikrotekijää. Sosiaalisen kognition kyvykkyydessä nousi aineistosta yhteistyön turvaamisen ja yksilön valtuuttamisen luokat, sekä yhteensä kuusi erilaista mikrotekijää. Kielen ja kommunikaation kyvykkyydessä ilmeni informoiminen ja vakuuttaminen, jotka pitävät sisällään kuusi mikrotekijää.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja johtajille mahdollistaa ja tehostaa teknologisessa muutoksessa toimimista. Tulosten myötä organisaatiotasolla voidaan myös pohtia, omaavatko johtajat tarvittavia kognitiivisia kyvykkyyksiä mahdollistaakseen strategisia muutoksia. Tutkimus tuotti kontribuutiota teoreettisesti ja kontekstuaalisesti, syventäen aiempaa teoriaa ja tuoden uutta tietoa kognitiivisten kyvykkyyksien mikrotasosta.