Viestijäkuvan yhteys yksilön omaksumaan rooliin joukkueurheilun viitekehyksessä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys viestijäkuvalla on yksilön omaksumaan rooliin joukkueurheilun viitekehyksessä. Tutkimusongelmaa kartoitettiin tarkastelemalla, minkälaisia viestinnällisiä rooleja ja ryhmäviestinnän toimintoja eri ihmiset toteuttavat, mitä erityistä on joukkueurheilun muodostamassa ryhmäviestinnän ympäristössä sekä mitä selittäviä tekijöitä omaksuttuun rooliin löytyy henkilön viestijäkuvasta. Koska viestijäkuva ja roolit ovat laajamittaisia ilmiöitä, niitä voidaan hahmottaa monin eri tavoin. Tutkimuksen taustateorioina toimi rooliteoria sekä strukturaatioteoria. Tämän tutkimuksen yhtenä funktiona oli tuottaa tietoa, joka voi olla myöhemmin hyödyksi tutkittaessa viestijäkuvaa sekä roolien muodostumista ryhmäviestinnässä. Tutkimusaineisto kerättiin viideltä joukkuelajeja kilpailullisesti harrastaneilta henkilöiltä. Aineisto kerättiin monimenetelmällisesti käyttäen aineistonkeruussa kyselylomaketta sekä haastatteluita talvella 2022—2023. Aineiston analyysi toteutettiin analysoimalla kyselylomakkeiden vastauksia sekä suorittamalla haastatteluille teema-analyysi. Yhdistämällä sekä kyselylomake että haastattelut on mahdollista luoda yhteyksiä ja tulkita yksilöiden viestijäkuvallisia attribuutteja sekä näiden viestintätoimia ryhmäviestinnällisessä ympäristössä. Tutkimuksen tuloksena laadittiin kyselylomakkeen sekä haastatteluiden pohjalta taulukko, joka ilmentää haastatteluun osallistuneiden urheilijoiden viestijäkuvaa sekä heidän suorittamiaan viestintätoimia. Viestijäkuvan yhteys viestinnällisiin rooleihin hahmottuu monitulkinnallisena, ja sitä on mahdollista ymmärtää monella eri tavalla. Tutkimustulosten pohjalta viestijäkuvasta ilmeni tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa yksilön omaksumaan rooliin joukkueurheilun viitekehyksessä. Tällaisia olivat erilaiset yksilöiden rakenteelliset ja rakentuneet roolit joukkueessa sekä erilaiset viestijäkuvan ja viestintätoimintojen väliset yhteydet. Näitä olivat esimerkiksi vahvan viestijäkuvan yhteys sosioemotionaalisiin toimiin sekä empatian suhde huumoriin.