Korjausrakennushankkeen urakkalaskennan erot todellisiin kulutoteumiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korjausrakennushankkeen urakkalaskennan ja lopullisen kulutoteuman eroja. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli selvittää mitkä ovat vaikeimmin hinnoiteltavia korjausrakentamisen kulueriä urakkalaskennassa. Tutkimuksessa käytettiin aineistona kirjallisuutta ja case-kohdetta tutkimuksen yhteistyöyrityksen kautta. Tutkimus jakaantui kahteen osaan, joista ensimmäisenä oli kirjallisuuskatsaus. Siinä käytiin läpi tutkimuksen aiheet eli korjausrakentaminen sekä urakkalaskenta omanaan ja avattiin näiden perusperiaatteita, sekä merkitystä.

Kirjallisuuskatsauksen alussa käytiin läpi korjausrakentamisen merkitys rakennusalalle ja kuinka siihen liittyvä osaaminen tulee korostumaan tulevaisuudessa. Ilmaston lämpeneminen ja kohti nollapäästöistä maailmaa tähtäävät EU:n sekä Suomen valtion tavoitteet tulevat vaikuttamaan rakennusalaan ja myös korjausrakentamiseen valtavasti tulevina vuosina. Tutkimusta tehtäessä oltiin vielä vanhan korjausrakentamisen ajassa, ja päästötavoitteet eivät vielä olleet lukkoon lyötyjä ja ne eivät vielä toimineet korjausrakentamisen prioriteettilistalla kärjessä.

Case-kohteen avulla tutkimuksessa haastateltiin yhteistyöyritykseltä projektissa mukana olleilta henkilöitä kysymyksiä liittyen korjausrakentamisen haasteisiin, erityisesti taloudellisiin sellaisiin. Case-kohteesta tehtiin myös taloudellinen yhteenveto, jossa verrattiin urakkalaskennan tekemiä oletuksia kuluista todellisiin kuluerätoteumiin. Case-kohteen saamiseksi kuitenkin tuli yhteistyöyritykseltä tarkat ohjeet, että urakkalaskentaa ei saa esittää tutkimuksessa niin, että siitä voisi päätellä tarkkoja neliö- tai erähintoja erilaisille litteroille. Tätä ohjetta kunnioittaen tutkimuksessa kuitenkin tehtiin vertailuja, mutta ei euromääräerotuksellisesti vaan muilla tavoin.

Lopputuloksena tutkimuksessa todettiin, että korjausrakentamisessa suurimpia taloudellisia hankaluuksia tuovat puutteelliset esitiedot kohteesta, kustannusten hallinnan vaikeus yllätysten takia ja projektin kokonaisuuden hallinta johtuen monista eri projektin osapuolista. Tutkimuksessa annettiin painoarvoa myös case-kohteelle, mutta sen korjausrakentamisen näkökulmasta katsottuna yksinkertaisuuden ja helppouden vuoksi, se ei tuonut tutkimukselle olennaisille tutkimuskysymyksille paljoa näkökulmia yksittäisenä esimerkkikohteena