Itsenäisen ohjelmistokehittäjän menetelmän soveltaminen mobiilisovelluksen toteutuksessa
Leppänen, Jenna (2023)
2023
Tietojenkäsittelyopin maisteriohjelma - Master's Programme in Computer Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306146766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306146766
Tiivistelmä
Itsenäisten ohjelmistokehittäjien määrä on nykypäivänä kasvussa, mutta heille tarkoitettuja ohjelmistotuotannon menetelmiä on kehitetty ja tutkittu hyvin rajallisesti. Tässä tutkielmassa perehdytään erilaisiin itsenäisen kehittäjän ohjelmistotuotannon menetelmiin ja tutkitaan sitten näistä yhden soveltamista itsenäisen kehittäjän mobiilisovelluksen kehitysprojektin alkuvaiheessa. Tavoite on löytää projektiin soveltuva menetelmä sekä tuottaa uutta tietoa valittuun menetelmään liittyen.
Tutkittavaksi menetelmäksi valittiin Agarwalin ja Umphressin esittelemä Personal Extreme Programming (PXP), johon liittyvää aiempaa tutkimusta todettiin löytyvän hyvin vähän. Tästä syystä oltiinkin kiinnostuneita sen projektiin soveltumisen lisäksi myös yleisesti sen käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä sekä sen prosessiohjeen toimivuudesta. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia laadullisen tapaustutkimuksen keinoin haastattelemalla kehittäjää jokaisen tapaustutkimuksen aikana seuratun iteraation päätteeksi sekä lisäksi kehittäjän kirjoittaman kehitystyöhön liittyneen päiväkirjan avulla. Menetelmän soveltuvuutta projektiin ja sen käyttöönottoon vaikuttaneita tekijöitä tutkittiin etsimällä aineistosta havaintoja teknologian hyväksymisteorioihin Technology Acceptance Model (TAM) sekä Diffusion of Innovation (DOI) pohjaten. Menetelmän prosessiohjeen toimivuuden suhteen esitellään sovelluksen kehitysprosessia PXP:n näkökulmasta ja samalla kehittäjän huomioita siitä.
Tutkimuksen tuloksena todettiin erityisesti PXP:n toimintaohjeen yksityiskohtaisuus ja perusteellisuus sekä moni PXP:n käytäntö menetelmän hyväksymisen kannalta positiivisina tekijöinä. Toisaalta kuitenkin toimintaohjeen yksityiskohtaisuus teki menetelmästä osaltaan myös monimutkaisen kehittäjän taitojen ja kokemuksen puutteen ohella. Pääasiassa PXP:n käyttöönoton hyväksymiseen positiivisesti vaikuttaneita tekijöitä löydettiin enemmän ja näiden sekä kehittäjän oman arvion perusteella todettiin PXP:n soveltuneen hyvin tapaustutkimuksessa seurattuun projektiin. Myös PXP:n prosessiohjeen todettiin toimineen pääasiassa hyvin, mutta myös muutama kehityskohde erityisesti tapaustutkimuksessa seurattua projektia ajatellen havaittiin muun muassa toimintaohjeen yksikkötestauksen ja versionhallinnan päivityksen paikkojen vaihtamisen sekä toteutuksen aikaisen hyväksymistestauksen paikan suhteen.
Tutkittavaksi menetelmäksi valittiin Agarwalin ja Umphressin esittelemä Personal Extreme Programming (PXP), johon liittyvää aiempaa tutkimusta todettiin löytyvän hyvin vähän. Tästä syystä oltiinkin kiinnostuneita sen projektiin soveltumisen lisäksi myös yleisesti sen käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä sekä sen prosessiohjeen toimivuudesta. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia laadullisen tapaustutkimuksen keinoin haastattelemalla kehittäjää jokaisen tapaustutkimuksen aikana seuratun iteraation päätteeksi sekä lisäksi kehittäjän kirjoittaman kehitystyöhön liittyneen päiväkirjan avulla. Menetelmän soveltuvuutta projektiin ja sen käyttöönottoon vaikuttaneita tekijöitä tutkittiin etsimällä aineistosta havaintoja teknologian hyväksymisteorioihin Technology Acceptance Model (TAM) sekä Diffusion of Innovation (DOI) pohjaten. Menetelmän prosessiohjeen toimivuuden suhteen esitellään sovelluksen kehitysprosessia PXP:n näkökulmasta ja samalla kehittäjän huomioita siitä.
Tutkimuksen tuloksena todettiin erityisesti PXP:n toimintaohjeen yksityiskohtaisuus ja perusteellisuus sekä moni PXP:n käytäntö menetelmän hyväksymisen kannalta positiivisina tekijöinä. Toisaalta kuitenkin toimintaohjeen yksityiskohtaisuus teki menetelmästä osaltaan myös monimutkaisen kehittäjän taitojen ja kokemuksen puutteen ohella. Pääasiassa PXP:n käyttöönoton hyväksymiseen positiivisesti vaikuttaneita tekijöitä löydettiin enemmän ja näiden sekä kehittäjän oman arvion perusteella todettiin PXP:n soveltuneen hyvin tapaustutkimuksessa seurattuun projektiin. Myös PXP:n prosessiohjeen todettiin toimineen pääasiassa hyvin, mutta myös muutama kehityskohde erityisesti tapaustutkimuksessa seurattua projektia ajatellen havaittiin muun muassa toimintaohjeen yksikkötestauksen ja versionhallinnan päivityksen paikkojen vaihtamisen sekä toteutuksen aikaisen hyväksymistestauksen paikan suhteen.