”Miten saisin muutettua itseäni?” : ADHD-aikuisten luomia kertomuksia tarkkaavuushäiriöisten oppilaiden sosiaalisen osallisuuden rakentumisesta
Uusikylä, Reeta; Huurne, Viivi (2023)
Uusikylä, Reeta
Huurne, Viivi
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306146734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306146734
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ADHD-diagnosoitujen oppilaiden sosiaalisen osallisuuden ja osattomuuden kokemuksia koulukontekstissa. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, millaisia sosiaalisen osattomuuden ja osallisuuden kuvauksia ADHD-diagnosoidut aikuiset luovat kuvitteellisissa eläytymiskertomuksissaan sekä toisaalta tutkimaan/kartoittamaan kouluyhteisöön kuulumisen tunnetta rakentavia ja murentavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa kouluyhteisöön kuulumiseen syvennytään erityisesti sosiaalisen osallisuuden käsitteen kautta.
Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii fenomenologia. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ADHD-liiton, ADHD-liiton jäsenyhdistysten sekä suomalaisten sosiaalisen median vertaistukiryhmien välityksellä ADHD-diagnosoiduilta aikuisilta. Kahden kehyskertomusvariaation pohjalta muotoiltuja myönteisiä ja kielteisiä kertomuksia kertyi kaikkiaan 34. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kietoutuu nuorisotutkimukseen, sosiaalipsykologiseen ja sosiaalipedagogiseen tutkimukseen sekä motivaatiopsykologian ja neuropsykologian tutkimukseen.
Tulosten mukaan oppilaiden neurologiset erityispiirteet, kuten työmuistin kapeus sekä kognitiivisen joustavuuden ja vireystilan säätelemisen haasteet asettavat ADHD-oppilaat herkästi kielteisen palautteen, huomauttelun sekä syrjinnän kohteeksi. Vertaisten ilmentämä ADHD-oppilaiden syrjintä sekä opettajien ja vertaisten taholta tuleva kielteinen ja syyttelevä kommentointi muodostavat erottelua ADHD-oppilaan ja muun kouluyhteisön välille. Kielteisen huomion kohteeksi joutuminen puolestaan vaikeuttaa sosiaalisen osallisuuden rakentumiseen olennaisesti vaikuttavien hyväksynnäntunteiden sekä onnistumisenkokemusten syntymistä. Koulun myönteinen ilmapiiri ja luokkayhteisön sisäinen vuorovaikutus puolestaan tukevat tarkkaavuushäiriöisten oppilaiden sosiaalisen osallisuuden rakentumista
Erityisesti opettaja-oppilassuhteella sekä vertaissuhteilla on merkittävä rooli oppilaan minäpystyvyyden sekä minäkäsityksen muotoutumiseen, jotka vaikuttavat niin oppilaan motivaatioon kuin tämän hyödyntämiin strategioihin opintoihin ja yhteisöön kiinnittymisessä. Opettajan valitsemat oikeudenmukaiset ja saavutettavat opetuskäytänteet sekä opettajan oppilasta kohtaan osoittama kannustus ja arvostus puolestaan luovat sosiaalisen osallisuuden kannalta merkittävää lämmintä ja luottamuksellista opettaja-oppilassuhdetta sekä vahvistavat sosiaalisen osallisuuden rakentumisen kannalta merkittävää oppilaan myönteistä minäkäsitystä. Oppimisen ja onnistumisen kokemukset sekä itsensä kuulluksi ja arvostetuksi kokeminen kannattelevat oppilasta vertaisten välisissä vuorovaikutustilanteissa luoden puskuria myös satunnaisten epäonnistumisten kestämiseen.
Tutkimustulosten perusteella kouluyhteisöissä vastavuoroisen dialogisen, oppilaan näkemyksiä kuuntelevan ja arvostavan vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeä osa osallisuuden rakentamista. Tulokset viittaavat koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon työmuotojen kehittämistarpeeseen muun muassa yksinäisyyden ja syrjintää ehkäisevän työn osalta.
Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii fenomenologia. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ADHD-liiton, ADHD-liiton jäsenyhdistysten sekä suomalaisten sosiaalisen median vertaistukiryhmien välityksellä ADHD-diagnosoiduilta aikuisilta. Kahden kehyskertomusvariaation pohjalta muotoiltuja myönteisiä ja kielteisiä kertomuksia kertyi kaikkiaan 34. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kietoutuu nuorisotutkimukseen, sosiaalipsykologiseen ja sosiaalipedagogiseen tutkimukseen sekä motivaatiopsykologian ja neuropsykologian tutkimukseen.
Tulosten mukaan oppilaiden neurologiset erityispiirteet, kuten työmuistin kapeus sekä kognitiivisen joustavuuden ja vireystilan säätelemisen haasteet asettavat ADHD-oppilaat herkästi kielteisen palautteen, huomauttelun sekä syrjinnän kohteeksi. Vertaisten ilmentämä ADHD-oppilaiden syrjintä sekä opettajien ja vertaisten taholta tuleva kielteinen ja syyttelevä kommentointi muodostavat erottelua ADHD-oppilaan ja muun kouluyhteisön välille. Kielteisen huomion kohteeksi joutuminen puolestaan vaikeuttaa sosiaalisen osallisuuden rakentumiseen olennaisesti vaikuttavien hyväksynnäntunteiden sekä onnistumisenkokemusten syntymistä. Koulun myönteinen ilmapiiri ja luokkayhteisön sisäinen vuorovaikutus puolestaan tukevat tarkkaavuushäiriöisten oppilaiden sosiaalisen osallisuuden rakentumista
Erityisesti opettaja-oppilassuhteella sekä vertaissuhteilla on merkittävä rooli oppilaan minäpystyvyyden sekä minäkäsityksen muotoutumiseen, jotka vaikuttavat niin oppilaan motivaatioon kuin tämän hyödyntämiin strategioihin opintoihin ja yhteisöön kiinnittymisessä. Opettajan valitsemat oikeudenmukaiset ja saavutettavat opetuskäytänteet sekä opettajan oppilasta kohtaan osoittama kannustus ja arvostus puolestaan luovat sosiaalisen osallisuuden kannalta merkittävää lämmintä ja luottamuksellista opettaja-oppilassuhdetta sekä vahvistavat sosiaalisen osallisuuden rakentumisen kannalta merkittävää oppilaan myönteistä minäkäsitystä. Oppimisen ja onnistumisen kokemukset sekä itsensä kuulluksi ja arvostetuksi kokeminen kannattelevat oppilasta vertaisten välisissä vuorovaikutustilanteissa luoden puskuria myös satunnaisten epäonnistumisten kestämiseen.
Tutkimustulosten perusteella kouluyhteisöissä vastavuoroisen dialogisen, oppilaan näkemyksiä kuuntelevan ja arvostavan vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeä osa osallisuuden rakentamista. Tulokset viittaavat koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon työmuotojen kehittämistarpeeseen muun muassa yksinäisyyden ja syrjintää ehkäisevän työn osalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]