Leveraging new startup-based technologies through effective venture clienting
Rautio, Matti (2023)
Rautio, Matti
2023
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306136721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306136721
Tiivistelmä
Today startups are a major source of innovation which has driven corporations to find more efficient and effective ways to collaborate with them. What started as financial driven corporate ventures mimicking private venture capital firms in the 1960s, and later experienced a corporate accelerator boom in the early 2000s, appears to now have its third resurrection in the form of startup supplier programs. However, even though the different corporate venture programs have existed more than half a century, those still appear to stumble to leverage startups full strategic potential in their innovation and new product development practices. Finding perhaps less severe, but similar type of challenges within a Nordic venture client alliance, then gave me an exceptional opportunity to study eight corporations’ best practices to combat typical challenges in their firms’ effective use of venture clienting.
To meet the research objective, how Combient Foundry’s alliance companies can use venture clienting more effectively, a qualitative multi-method case study on Foundry firms’ current venture clienting practices was conducted. The primary data was gathered through (i) semi-structured expert interviews and (ii) two workshop sessions, which were complemented with (iii) archive-mediated observation of Foundry’s internal cloud storage, and (iv) direct observation of venture client projects over eight months. Besides interviewing the two chief executive officers of two leading venture client model providers, the interviews covered a total of eleven experts in varying job duties around venture clienting in four Foundry firms. Part of the same experts also participated in the project sourcing and program’ scorecard workshops.
The key findings reveal threefold best practices, which include standardized program steering mechanisms, standardized project sourcing practices, and more outcome-driven impact tracking methods. The standardized program steering introduces ways for well-performing company level target setting, steering committee structuring, and methods for raising program awareness. The standardized project sourcing practices on the other hand consider an improved awareness session structure, more systematized project’s marketing material, and introduce an option for incentivizing projects to increase their success rates. Finally, impact tracking takes a stand on the importance of projects’ initial scoping phase, and how those improvements along with standardized pilot and scaleup project checkins can shorten and harmonize firms’ pilot project timelines.
The case study contributes to the emerging literature of startup supplier programs and strengthens the foundation of outside-in corporate venturing typologies. In addition, it succeeds to provide a practical recommendation to Foundry’s research problem, which might benefit alike startup programs as well. Finally, the study suggests investing in a quantitative longitudinal study in venture client projects’ value creation as well to focus more research on different types of startup programs and their most suitable use cases in modern corporate venturing. Startup-yritykset ovat nykyään merkittävä innovaatioiden lähde, mikä on ajanut suuryritykset etsimään yhä tehokkaampia ja tuottoisampia yhteistyötapoja näiden välille. Se mikä 1960-luvulla alkoi sijoitusfunktioiden imitoimisena yrityksiin ja myöhemmin koki yrityskiihdytin ryntäyksen 2000-luvun alussa, vaikuttaa nyt heräävän eloon kolmannen kerran ns. startupyritysten hankintaohjelmina suuryrityksissä. Silti yhä yli puolivuosisataa kestäneen kokeilujakson jälkeen yritykset vaikuttavat jokseenkin yhä hapuilevan pyrkimyksissään valjastaa startup-yritysten koko potentiaali osaksi omia innovaatio- ja tuotekehitysprosessejaan. Havaitessani todennäköisesti vähemmän vakavia, mutta vastaavanlaisia haasteista pohjoismaisessa venture client -allianssissa, sain kuitenkin poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia, miten näihin haasteisiin vastataan allianssin kahdeksassa jäsenyrityksessä.
Lähestyin tutkimuskysymystä, miten Combient Foundry:n allianssiyritykset voisivat käyttää venture client -mallia tehokkaimmin, laadullisella monimenetelmällisellä tapaustutkimuksella. Data kerättiin lähtökohtaisesti (i) puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla ja (ii) työpajakeskusteluilla, mitä tuettiin (iii) arkistopohjaisella Foundryn pilvipalveluhavainnoinnilla sekä havainnoimalla venture client -projektien toteutusta yhteensä kahdeksan kuukauden ajan. Kahden johtavan venture client -mallin toimitusjohtajien haastattelun lisäksi haastattelut sisälsi yhteensä 11 asiantuntijaa erilaisissa toimitehtävissä mallin ympärillä. Samoja asiantuntijoita osallistui myös työpajoihin, jotka koskivat projektihankinnan tehostamista sekä ohjelman seurantamekanismien kehittämistä.
Päälöydökset sisältävät kolme tehostamiskäytäntöjä, jotka ovat johtamiskäytäntöjen vakiointi, projektihankintakäytäntöjen vakiointi sekä entistä tulosorientoituneempaan mittaamiseen siirtyminen. Vakioidut johtamiskäytännöt ottavat kantaa yritystason tavoiteasetantaan, johtoryhmän strukturointiin sekä tapoihin ohjelman tietoisuuden levittämiseksi. Projektihankintakäytäntöjen vakiointi ehdottaa puolestaan entistä strukturoidumpia tiedonlevitystilaisuuksia, vakioidumpia yritysten sisäisen markkinoinnin materiaaleja sekä kannustinperusteisten projektien mahdollisuutta. Tulosorientoituneempi mittaaminen painottaa projektien ongelmamääritystilanteen tärkeyttä ja sitä, miten se yhdessä entistä vakioidumpien pilottiprojektitapaamisten avulla voisi lyhentää ja harmonisoida eri teknologiakokeiluiden aikatauluja.
Tutkimus edistää orastavaa startup-yritysten hankintaohjelmien kirjallisuutta ja vahvistaa typologioita yritysten ulkoa-sisäänpäin yrityssijoittamisessa. Lisäksi se onnistuu tarjoamaan käytännönläheisen suosituksen Foundryn tutkimusongelmaan, josta voi olla hyötyä myös muille vastaavan tapaisille startup-yritysten hankintaohjelmille. Lopulta, työssä esitetään jatkotutkimustarve kvantitatiiviselle pitkittäistutkimukselle venture client projektien arvonluonnissa sekä tarkempaan selvitykseen siitä, mitä eri startupyritysten hankintaohjelmia on olemassa ja mikä on niiden sopivin käyttökohde osana modernia yrityssijoitustoimintaa.
To meet the research objective, how Combient Foundry’s alliance companies can use venture clienting more effectively, a qualitative multi-method case study on Foundry firms’ current venture clienting practices was conducted. The primary data was gathered through (i) semi-structured expert interviews and (ii) two workshop sessions, which were complemented with (iii) archive-mediated observation of Foundry’s internal cloud storage, and (iv) direct observation of venture client projects over eight months. Besides interviewing the two chief executive officers of two leading venture client model providers, the interviews covered a total of eleven experts in varying job duties around venture clienting in four Foundry firms. Part of the same experts also participated in the project sourcing and program’ scorecard workshops.
The key findings reveal threefold best practices, which include standardized program steering mechanisms, standardized project sourcing practices, and more outcome-driven impact tracking methods. The standardized program steering introduces ways for well-performing company level target setting, steering committee structuring, and methods for raising program awareness. The standardized project sourcing practices on the other hand consider an improved awareness session structure, more systematized project’s marketing material, and introduce an option for incentivizing projects to increase their success rates. Finally, impact tracking takes a stand on the importance of projects’ initial scoping phase, and how those improvements along with standardized pilot and scaleup project checkins can shorten and harmonize firms’ pilot project timelines.
The case study contributes to the emerging literature of startup supplier programs and strengthens the foundation of outside-in corporate venturing typologies. In addition, it succeeds to provide a practical recommendation to Foundry’s research problem, which might benefit alike startup programs as well. Finally, the study suggests investing in a quantitative longitudinal study in venture client projects’ value creation as well to focus more research on different types of startup programs and their most suitable use cases in modern corporate venturing.
Lähestyin tutkimuskysymystä, miten Combient Foundry:n allianssiyritykset voisivat käyttää venture client -mallia tehokkaimmin, laadullisella monimenetelmällisellä tapaustutkimuksella. Data kerättiin lähtökohtaisesti (i) puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla ja (ii) työpajakeskusteluilla, mitä tuettiin (iii) arkistopohjaisella Foundryn pilvipalveluhavainnoinnilla sekä havainnoimalla venture client -projektien toteutusta yhteensä kahdeksan kuukauden ajan. Kahden johtavan venture client -mallin toimitusjohtajien haastattelun lisäksi haastattelut sisälsi yhteensä 11 asiantuntijaa erilaisissa toimitehtävissä mallin ympärillä. Samoja asiantuntijoita osallistui myös työpajoihin, jotka koskivat projektihankinnan tehostamista sekä ohjelman seurantamekanismien kehittämistä.
Päälöydökset sisältävät kolme tehostamiskäytäntöjä, jotka ovat johtamiskäytäntöjen vakiointi, projektihankintakäytäntöjen vakiointi sekä entistä tulosorientoituneempaan mittaamiseen siirtyminen. Vakioidut johtamiskäytännöt ottavat kantaa yritystason tavoiteasetantaan, johtoryhmän strukturointiin sekä tapoihin ohjelman tietoisuuden levittämiseksi. Projektihankintakäytäntöjen vakiointi ehdottaa puolestaan entistä strukturoidumpia tiedonlevitystilaisuuksia, vakioidumpia yritysten sisäisen markkinoinnin materiaaleja sekä kannustinperusteisten projektien mahdollisuutta. Tulosorientoituneempi mittaaminen painottaa projektien ongelmamääritystilanteen tärkeyttä ja sitä, miten se yhdessä entistä vakioidumpien pilottiprojektitapaamisten avulla voisi lyhentää ja harmonisoida eri teknologiakokeiluiden aikatauluja.
Tutkimus edistää orastavaa startup-yritysten hankintaohjelmien kirjallisuutta ja vahvistaa typologioita yritysten ulkoa-sisäänpäin yrityssijoittamisessa. Lisäksi se onnistuu tarjoamaan käytännönläheisen suosituksen Foundryn tutkimusongelmaan, josta voi olla hyötyä myös muille vastaavan tapaisille startup-yritysten hankintaohjelmille. Lopulta, työssä esitetään jatkotutkimustarve kvantitatiiviselle pitkittäistutkimukselle venture client projektien arvonluonnissa sekä tarkempaan selvitykseen siitä, mitä eri startupyritysten hankintaohjelmia on olemassa ja mikä on niiden sopivin käyttökohde osana modernia yrityssijoitustoimintaa.