Henkilökuvailu kuvailutulkkauksessa: Tarkastelussa kaksi suomalaista tv-sarjaa.
Mäkelä, Sara (2023)
Mäkelä, Sara
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306096650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306096650
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kahden suomalaisen tv-sarjan kuvailutulkkauksen sisältämiä henkilökuvailuja. Kuvailutulkkaus on osa saavutettavaa viestintää, jonka avulla mahdollistetaan näkövammaisille yhdenvertainen pääsy esimerkiksi kulttuuripalvelujen kuten tv-sarjojen äärelle. Kuvailutulkkaus on kielellinen tapahtuma, jonka voidaan olettaa sisältävän diskursseille ominaista tilannesidonnaisuutta ja yhteyttä ympäröivään kulttuuriin. Näitä teemoja tarkastelemalla voidaan tutkia kielessä piileviä ja toistuvia rakenteita. Kuvailutulkkauksessa kuvailutulkin on valittava, mitä kuvailtavasta asiasta välitetään vastaanottajalle. Kuvailutulkin päätöksiin saattaa vaikuttaa kuvailutulkkauksen ohjeistusten lisäksi myös ympäristöstä omaksutut käsitykset. Henkilökuvailut sisältävät sekä ihmisten nimeämistä että kuvailua, ja näiden tutkiminen inklusiivisuuden näkökulmasta on hyödyllistä aikana, jolloin ihmisten moninaisuutta pyritään ottamaan yhä enemmän myös kielellisellä tasolla huomioon.
Tutkielmassa kartoitetaan ensin yleisesti sitä, miten tarkasteltavien tv-sarjojen kuvailutulkkauksessa nimetään ja kuvaillaan ruudulla näkyviä henkilöitä. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista representaatiota kuvailutulkkaukset sisältävät, millaista todellisuutta henkilökuvailuissa luodaan kielellisesti ja esiintyykö henkilökuvailuissa viitteitä kulttuuriseen ympäristöön liittyvistä käsityksistä ja asenteista.
Aineistoa käsitellään määrällisesti ja laadullisesti lingvistisen diskurssianalyysin ja teemoittelun avulla. Henkilökuvailuista on löydettävissä erilaisia nimeämistapoja sekä monipuolista hahmojen ominaisuuksien kuvailua. Tarkastelemalla, mitä henkilökuvailuissa tuodaan ilmi ja millä sanoin, voidaan myös havaita, että henkilökuvailuissa toistuu esimerkiksi viittauksia hahmojen sukupuoliin. Lisäksi henkilökuvailuissa toistetaan länsimaisen kulttuurin mukaista normatiivista ja binäärisyyteen perustuvaa ihmiskuvaa. Analyysin perusteella voidaan siis päätellä, että henkilökuvailuihin on välittynyt kulttuurisesti omaksuttuja käsityksiä ja rakenteita.
Tutkielman tuloksista voidaan havaita, että esimerkiksi inklusiivisuutta voitaisiin henkilökuvailussa parantaa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Tutkielmasta nousi esiin useita jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti inklusiivisuuteen ja audiovisuaalisen materiaalin tutkimiseen liittyen. Jatkotutkimuksia ajatellen tutkielmassa korostuivat myös erilaisten tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarjoamat mahdollisuudet.
Tutkielmassa kartoitetaan ensin yleisesti sitä, miten tarkasteltavien tv-sarjojen kuvailutulkkauksessa nimetään ja kuvaillaan ruudulla näkyviä henkilöitä. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista representaatiota kuvailutulkkaukset sisältävät, millaista todellisuutta henkilökuvailuissa luodaan kielellisesti ja esiintyykö henkilökuvailuissa viitteitä kulttuuriseen ympäristöön liittyvistä käsityksistä ja asenteista.
Aineistoa käsitellään määrällisesti ja laadullisesti lingvistisen diskurssianalyysin ja teemoittelun avulla. Henkilökuvailuista on löydettävissä erilaisia nimeämistapoja sekä monipuolista hahmojen ominaisuuksien kuvailua. Tarkastelemalla, mitä henkilökuvailuissa tuodaan ilmi ja millä sanoin, voidaan myös havaita, että henkilökuvailuissa toistuu esimerkiksi viittauksia hahmojen sukupuoliin. Lisäksi henkilökuvailuissa toistetaan länsimaisen kulttuurin mukaista normatiivista ja binäärisyyteen perustuvaa ihmiskuvaa. Analyysin perusteella voidaan siis päätellä, että henkilökuvailuihin on välittynyt kulttuurisesti omaksuttuja käsityksiä ja rakenteita.
Tutkielman tuloksista voidaan havaita, että esimerkiksi inklusiivisuutta voitaisiin henkilökuvailussa parantaa kiinnittämällä huomiota siihen, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Tutkielmasta nousi esiin useita jatkotutkimusmahdollisuuksia erityisesti inklusiivisuuteen ja audiovisuaalisen materiaalin tutkimiseen liittyen. Jatkotutkimuksia ajatellen tutkielmassa korostuivat myös erilaisten tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarjoamat mahdollisuudet.