Kielen käsitteen käyttö osana valokuvien tulkintaa LensCulture-julkaisussa
Savolainen, Anni (2023)
Savolainen, Anni
2023
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306086625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306086625
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisia merkityksiä LensCulture-julkaisun artikkeleissa liitetään käsitteeseen “kieli”, kun puhutaan valokuvien tai valokuvasarjojen visuaalisesta kielestä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, 1) miten kielen käsitettä käytetään osana valokuvien tulkintaa ja 2) millaisia merkityksiä kielen käsitteelle annetaan.
Aineistona toimii 71 verkkoartikkelia osoitteesta lensculture.com. Aineistoon on valittu kaikki ne language-sanaa käyttävät artikkelit, jotka merkityksellistävät visuaalista kieltä. Kun tässä englanninkielisessä lähtöaineistossa käytetään termiä kieli kuvaamaan valokuvien itsensä kieltä, tarkempana terminä käytetään usein sanaparia visuaalinen kieli (visual language), mutta myös termejä valokuvallinen kieli (photographic language) ja taiteellinen kieli (artistic language).
Kieli on tutkielmani pääkäsite, jonka ohella oleellinen käsite on tulkinta. Jotta kieltä voidaan purkaa sanoin, kuten alkuperäisaineisto tekee, kuvia pitää tulkita. Tämä tutkielma ei kuitenkaan tulkitse kuvia, joita aineiston artikkeleissa käsitellään, vaan tarkastelee artikkeleiden tekstejä sekä niiden kuvailuja.
Kiinnostukseni aiheeseen pohjautuu esimerkiksi havaintoon siitä, että valokuvasarjan kieli sekä sen yhtenäisyys ja ilmaisuvoima ovat merkittävä arviointikriteeri valokuvakilpailuissa. Visuaalisen kielen hallitseminen ja luominen vaikuttaa olevan ammattitaidon ilmentymä sekä oleellinen valokuvasarjan laadun merkki.
Tutkielmassa tarkastelen käsitettä “kieli” semioottisen analyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Charles Sanders Peircen teoria ikonisesta, indeksikaalisesta ja symbolisesta merkistä. Haen tukea visuaalisen kielen käsittämiseen hyödyntämällä määritelmiä, joita kyseiselle käsitteelle on annettu muilla visuaalisen taiteen ja sisällön aloilla.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, 1) miten kielen käsitettä käytetään osana valokuvien tulkintaa ja 2) millaisia merkityksiä kielen käsitteelle annetaan.
Aineistona toimii 71 verkkoartikkelia osoitteesta lensculture.com. Aineistoon on valittu kaikki ne language-sanaa käyttävät artikkelit, jotka merkityksellistävät visuaalista kieltä. Kun tässä englanninkielisessä lähtöaineistossa käytetään termiä kieli kuvaamaan valokuvien itsensä kieltä, tarkempana terminä käytetään usein sanaparia visuaalinen kieli (visual language), mutta myös termejä valokuvallinen kieli (photographic language) ja taiteellinen kieli (artistic language).
Kieli on tutkielmani pääkäsite, jonka ohella oleellinen käsite on tulkinta. Jotta kieltä voidaan purkaa sanoin, kuten alkuperäisaineisto tekee, kuvia pitää tulkita. Tämä tutkielma ei kuitenkaan tulkitse kuvia, joita aineiston artikkeleissa käsitellään, vaan tarkastelee artikkeleiden tekstejä sekä niiden kuvailuja.
Kiinnostukseni aiheeseen pohjautuu esimerkiksi havaintoon siitä, että valokuvasarjan kieli sekä sen yhtenäisyys ja ilmaisuvoima ovat merkittävä arviointikriteeri valokuvakilpailuissa. Visuaalisen kielen hallitseminen ja luominen vaikuttaa olevan ammattitaidon ilmentymä sekä oleellinen valokuvasarjan laadun merkki.
Tutkielmassa tarkastelen käsitettä “kieli” semioottisen analyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Charles Sanders Peircen teoria ikonisesta, indeksikaalisesta ja symbolisesta merkistä. Haen tukea visuaalisen kielen käsittämiseen hyödyntämällä määritelmiä, joita kyseiselle käsitteelle on annettu muilla visuaalisen taiteen ja sisällön aloilla.