Yhteistyö keinona vastata pirullisiin ongelmiin: Tapaustutkimus Seinäjoen ja Ilmajoen työllisyyden kuntakokeilusta
Elgland, Saila (2023)
Elgland, Saila
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306086603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306086603
Tiivistelmä
Tämä tapaustutkimus käsittelee yhteistyön organisointia ja ohjausta työllisyyspalveluissa toimivien työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen kontekstina toimii Seinäjoen ja Ilmajoen työllisyyden kuntakokeilu ja kohteena on verkostomaisen yhteistyön kyky ratkaista pirullisia ongelmia. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto on kerätty seitsemän henkilökohtaisen teemahaastattelun avulla. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan analyysin avulla.
Tutkimuksessa havaittiin työllisyyspalveluissa toimivien työntekijöiden tunnistavan useita kriittisiä ja pirullisia ongelmia, joista tutkimuksessa on nostettu tärkeimmiksi työttömyys ja köyhyys. Verkostomaisen yhteistyön havaittiin lisääntyneen kuntakokeilun aikana johtuen kuntakokeilun matalasta hierarkiarakenteesta sekä keskustelevasta ja avoimesta organisaatiokulttuurista. Haastateltavat näkivät kuntakokeilun avoimuuden ruokkivat innovatiivisuutta antavan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Tämän nähtiin vaikuttavan positiivisesti asiakaspalvelun laatuun ja palvelujen saatavuuteen, mikä puolestaan helpotti asiakkaiden ongelmiin ratkaisujen löytämistä. Ongelmia havaittiin verkostoyhteistyön ja byrokraattisen ohjauksen yhteensovittamisessa.
Keväällä 2023 kuntakokeilu muuttui TE2024-uudistukseksi, joka on vielä tutkimuksen julkaisemisen hetkellä kesken. Myös hyvinvointialueuudistus kuormittaa työntekijöitä työllisyyspalveluissa. Tutkimusta voisi jatkaa tekemällä seurantatutkimuksen ja erityisesti selvittämällä, kuinka sekä hyvinvointialueuudistus että työllisyyspalvelu-uudistus pitkällä aikavälillä muuttaavat työllisyyspalveluja. Yhteistyötä voisi tutkia myös eri toimijoiden ja erilaisten toimintalogiikkojen kannalta ja ottaa haastattelun kohteeksi jonkin toisen samassa verkostossa toimivan organisaation tai useita organisaatioita.
Tutkimuksessa havaittiin työllisyyspalveluissa toimivien työntekijöiden tunnistavan useita kriittisiä ja pirullisia ongelmia, joista tutkimuksessa on nostettu tärkeimmiksi työttömyys ja köyhyys. Verkostomaisen yhteistyön havaittiin lisääntyneen kuntakokeilun aikana johtuen kuntakokeilun matalasta hierarkiarakenteesta sekä keskustelevasta ja avoimesta organisaatiokulttuurista. Haastateltavat näkivät kuntakokeilun avoimuuden ruokkivat innovatiivisuutta antavan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Tämän nähtiin vaikuttavan positiivisesti asiakaspalvelun laatuun ja palvelujen saatavuuteen, mikä puolestaan helpotti asiakkaiden ongelmiin ratkaisujen löytämistä. Ongelmia havaittiin verkostoyhteistyön ja byrokraattisen ohjauksen yhteensovittamisessa.
Keväällä 2023 kuntakokeilu muuttui TE2024-uudistukseksi, joka on vielä tutkimuksen julkaisemisen hetkellä kesken. Myös hyvinvointialueuudistus kuormittaa työntekijöitä työllisyyspalveluissa. Tutkimusta voisi jatkaa tekemällä seurantatutkimuksen ja erityisesti selvittämällä, kuinka sekä hyvinvointialueuudistus että työllisyyspalvelu-uudistus pitkällä aikavälillä muuttaavat työllisyyspalveluja. Yhteistyötä voisi tutkia myös eri toimijoiden ja erilaisten toimintalogiikkojen kannalta ja ottaa haastattelun kohteeksi jonkin toisen samassa verkostossa toimivan organisaation tai useita organisaatioita.