Senioriasumisen liiketoimintamallit

Abstract

Suomen väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille iäkkäiden asumisratkaisuille. Vuoden 2023 alussa voimaan astuivat muutokset sosiaalipalvelulaissa ja vanhuslaissa. Näillä lakimuutoksilla pyritään turvaamaan yhdenvertaiset palvelut, parantamaan palveluiden saatavuutta, hillitsemään kustannusten kasvua ja vastaamaan väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella nykyisen sosiaalihuoltolain mukaisia vanhusten asumispalveluja liiketoimintamallin viitekehyksessä, sekä tunnistaa niiden haasteita ja kehittämiskohteita. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena, jossa lähteinä käytettiin ministeriöiden julkaisuja, hankkeiden raportteja sekä kirjoja ja artikkeleita. Tunnistettuja liiketoimintamalleja ja niiden toiminnan periaatteita tarkasteltiin arvonluonnin kautta käyttäen Business Model Canvasta. Tutkimuksessa vertailtiin kotihoitoa ja tuettua asumista, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista sekä näiden asumispalvelujen käyttäjiä. Tutkimus osoittaa, että kehittämällä kotihoitoa ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja voidaan vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Tämä johtaa palvelurakenteen kevenemiseen, jolla saadaan aikaan kustannussäästöjä ja parannuksia henkilöstön määrässä ja rakenteen optimoinnissa. Työn tuloksena huomattiin, että asumispalveluiden uudistus luo uusia mahdollisuuksia asumis- ja palvelukokonaisuuksille niin, että palveluntarpeen muuttuessa iäkkäille voidaan tarjota yhteisöllisiä, muuntojoustavia ja toimintakyvyn ylläpitämistä tukevia ratkaisuja kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välille.