Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimet terveydenhuollossa : Huomioidaanko sopeutumistoimien mahdolliset ristiriidat ilmastonmuutoksen hillintätoimiin?

Abstract

Viimeisten vuosikymmenten aikana ihmiskunta on globaalisti saavuttanut monia kansanterveydellisiä edistysaskelia. Yhtenä kansanterveyden globaalin parantumisen taustalla pidetään talouskasvua. Talouskasvun myötä kasvanut kulutus on kuitenkin taustatekijä monille ekologisille kriiseille. Yksi aikamme suurimmista ekologisista kriiseistä on ilmastonmuutos, jonka Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut ihmiskunnan suurimmaksi yksittäiseksi terveysuhaksi. WHO arvioi, että vuosina 2030–2050 ilmastonmuutos aiheuttaa vuosittain noin 250 000 lisäkuolemaa pelkästään aliravitsemuksen, malarian, ripulin ja lämpöstressin vuoksi. Ilmastonmuutos ja sen hillintä sekä siihen sopeutuminen ovat siis merkittäviä kansanterveyskysymyksiä.

Tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitän terveydenhuollon ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia sekä sitä, miten ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillintätoimien välisiä ristiriitoja pyritään huomioimaan. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia terveydenhuollossa tutkimusten perusteella hyödynnetään tai tulisi hyödyntää? Miten terveydenhuollon sopeutumistoimia käsittelevissä tutkimuksissa huomioidaan näiden toimien mahdollisia ristiriitoja suhteessa ilmastonmuutoksen hillintätoimiin?

Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia terveydenhuollossa lähestyttiin tähän katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa kolmesta näkökulmasta: sään ääri-ilmiöiden ja luonnonkatastrofien lisääntymisen, terveydenhuollon yleisten prosessien sekä kirurgian kautta. Ehdotettuja sopeutumistoimia olivat tiedon lisääminen, katastrofivalmiuksien parantaminen, kansanterveyden rahoituksen kasvattaminen ja kohdistaminen, digitaalisten terveydenhuollon mahdollisuuksien tutkiminen, äärimmäisiin hellejaksoihin varautuminen, katastrofianalyysit, varhaiset varoitusjärjestelmät, tietojärjestelmien kehitys, infrastruktuurin riskien arviointi, infrastruktuurien kehittäminen sekä sopeutuminen kirurgisesti hoidettavien sairauksien kasvavaan taakkaan. Sopeutumistoimien vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään huomioitiin noin puolessa tutkimuksista. Yleensä ne mainittiin vain huomioon otettavana asiana. Mitä konkreettisempia ehdotetut sopeutumistoimet olivat, sitä tarkemmin huomioitiin myös niiden vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään.

Vaikuttaa siltä, että ainakin tutkimuksissa terveydenhuollon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen puhutaan vielä strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tasolla konkreettisten toimenpiteiden sijasta. Myöskään sopeutumistoimien suhdetta ja mahdollista ristiriitaa hillintätoimiin verrattuna ei aina huomioida. Tarvitaankin lisää tutkimusta siitä, miten ilmastonmuutoksen sopeutumistoimet terveydenhuollossa viedään konkretian tasolle sekä siitä, kuinka erilaiset toimet käytännössä vaikuttavat. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan tiedon jakamista ja koulutusta terveydenhuoltosektorin kaikilla tasoilla. Myös erilaiset tutkimukset ja toisaalta myös mittarit ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja erityisesti terveydenhuollon palveluiden kuormituksen ja sen jakautumisen muutokseen ovat tarpeen.