Kaupunkien välisen edunvalvontayhteistyön merkitykset : C21-verkosto kaupunkien roolin muutosten heijastajana
Lyytikäinen, Veera (2023)
Lyytikäinen, Veera
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306066539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306066539
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kaupunkien välisestä edunvalvontayhteistyöstä sekä siihen liittyvistä merkityksistä. Tutkimuskohteena on C21-verkosto, joka koostuu Suomen 21 suurimmasta kaupungista. Edunvalvontayhteistyön ja C21-verkoston tutkiminen on ajankohtaista, sillä verkosto on noussut muiden perinteisten edunvalvontatahojen, kuten Kuntaliiton, kaupunkiseutuverkostojen ja kuntien oman edunvalvontatyön rinnalle ajamaan kollektiivisesti Suomen suurimpien kaupunkien etua. Tämä kehityskulku näyttää heijastavan todellisuutta, jossa erilaistuvat kaupungit kaipaavat omia tarpeitaan vastaavaa edunvalvontaa. Samalla edunvalvontayhteistyön voidaan katsoa kuvastavan paikallisuuden vahvistumista, jossa kaupunkien rooli ja niiden merkitys yhteiskunnallisina toimijoina ja ongelmanratkaisijoina korostuu. Kaupungit ovat järjestäytyneet itsenäisesti yhteistyöverkostoon saadakseen voimakkaammin yhteisen äänensä kuuluviin. Tutkimuskysymyksenä on, miten kaupunkien välinen edunvalvontayhteistyö heijastaa kaupunkien roolin muutosta.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. C21-verkostossa kaupunginjohtajat osallistuvat verkoston kokouksiin käydäkseen keskustelua ajankohtaisista kaupunkien toimintaympäristöön vaikuttavista asioista. Kokousten taustalla toimii sihteeristö, joka koostuu eri kaupunkien asiantuntijoista, ja jotka huolehtivat kokousten valmistelutyöstä. Haastateltaviksi valikoituivat näin ollen viisi kaupunginjohtajaa ja kolme asiantuntijaa eri puolilta Suomea: Helsingistä, Espoosta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä, Porista, Lahdesta ja Joensuusta. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tuloksena muodostui neljä pääluokkaa: yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksen voima, vahva johtajuus ja tulevaisuuden näkymät.
Tutkimuksen tulosten perusteella suurten kaupunkien välinen edunvalvontayhteistyö kumpuaa tarpeesta tuoda vahvemmin esiin kuntien erilaisuus sekä kaupunkien merkityksellinen rooli. Tulosten perusteella suuret kaupungit ovat kyvykkäitä sekä halukkaita osallistumaan vahvemmin yhteisten haasteiden ratkomiseen yhteistyössä valtion kanssa. Keskusteluyhteys valtion suuntaan on kuitenkin koettu jännitteiseksi. Kun sopivia keskustelualustoja ei ole ollut tarjolla, kaupungit ja niiden johtajat ovat järjestäytyneet omatoimisesti uudenlaiseen verkostoon, jonka myötä ne pyrkivät vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua sekä lisäämään ymmärrystä kaupunkien erityispiirteistä. Tulosten perusteella C21-verkoston rakenne on toimiva, ja se on onnistunut saamaan aikaan tavoittelemiaan vaikutuksia. Verkoston tulevaisuuden näkymät näyttäytyivät suotuisina, vaikka tulosten perusteella kaupungit tasapainolevatkin jossain määrin omien ja verkoston etujen välillä. Lisäksi erilaistumiskehitys verkoston sisällä saattaa haastaa sen toimintaa tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että suurten kaupunkien voidaan nähdä kasvattaneen rooliaan aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina, ja ne voidaan nähdä entistä enemmän kansallisten ja globaalien haasteiden ratkojina. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kuntakentän erilaistumisen tunnistamiselle on tarvetta kestävien uudistusten aikaansaamisen kannalta sekä kuntien toimintaedellytysten ja kehityksen varmistamiseksi.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. C21-verkostossa kaupunginjohtajat osallistuvat verkoston kokouksiin käydäkseen keskustelua ajankohtaisista kaupunkien toimintaympäristöön vaikuttavista asioista. Kokousten taustalla toimii sihteeristö, joka koostuu eri kaupunkien asiantuntijoista, ja jotka huolehtivat kokousten valmistelutyöstä. Haastateltaviksi valikoituivat näin ollen viisi kaupunginjohtajaa ja kolme asiantuntijaa eri puolilta Suomea: Helsingistä, Espoosta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä, Porista, Lahdesta ja Joensuusta. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka tuloksena muodostui neljä pääluokkaa: yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksen voima, vahva johtajuus ja tulevaisuuden näkymät.
Tutkimuksen tulosten perusteella suurten kaupunkien välinen edunvalvontayhteistyö kumpuaa tarpeesta tuoda vahvemmin esiin kuntien erilaisuus sekä kaupunkien merkityksellinen rooli. Tulosten perusteella suuret kaupungit ovat kyvykkäitä sekä halukkaita osallistumaan vahvemmin yhteisten haasteiden ratkomiseen yhteistyössä valtion kanssa. Keskusteluyhteys valtion suuntaan on kuitenkin koettu jännitteiseksi. Kun sopivia keskustelualustoja ei ole ollut tarjolla, kaupungit ja niiden johtajat ovat järjestäytyneet omatoimisesti uudenlaiseen verkostoon, jonka myötä ne pyrkivät vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua sekä lisäämään ymmärrystä kaupunkien erityispiirteistä. Tulosten perusteella C21-verkoston rakenne on toimiva, ja se on onnistunut saamaan aikaan tavoittelemiaan vaikutuksia. Verkoston tulevaisuuden näkymät näyttäytyivät suotuisina, vaikka tulosten perusteella kaupungit tasapainolevatkin jossain määrin omien ja verkoston etujen välillä. Lisäksi erilaistumiskehitys verkoston sisällä saattaa haastaa sen toimintaa tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että suurten kaupunkien voidaan nähdä kasvattaneen rooliaan aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina, ja ne voidaan nähdä entistä enemmän kansallisten ja globaalien haasteiden ratkojina. Lisäksi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kuntakentän erilaistumisen tunnistamiselle on tarvetta kestävien uudistusten aikaansaamisen kannalta sekä kuntien toimintaedellytysten ja kehityksen varmistamiseksi.