Tulospalkkio osana kokonaispalkitsemista
Kallio, Sara (2023)
Kallio, Sara
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306066538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306066538
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tutkia työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia tulospalkitsemisesta. Tavoitteena on tarkastella tulospalkitsemisen vaikutuksia työntekijöiden motivaatioon sekä sitoutuneisuuteen, joista painopiste on asettunut erityisesti motivaation tutkimiseen. Lisäksi tutkielmassa pyritään tarkastelemaan, kuinka tulospalkkio toimii osana yrityksen kokonaispalkitsemista erityisesti motivaation ja sitoutuneisuuden näkökulmasta. Aihetta on tarkoitus tutkia nimenomaisesti työntekijöiden näkökulmasta, minkä vuoksi esimerkiksi johtohenkilöt ja omistajat on rajattu tutkielman ulkopuolelle.
Vaikka palkitsemista ja tulospalkkioita on tutkittu aikaisemmin varsin paljon, on henkilöstön kokemuksia palkitsemisesta tutkittu edelleen melko vähän. Lisäksi aikaisempien tutkimustulosten varsin hajanaiset tulokset sekä palkitsemistrendien jatkuva kehittyminen luovat tilaa tutkimukselle. Tulee myös huomata, että aihe on altis yksilöiden subjektiivisille näkemyksille, minkä vuoksi tutkimustulosten vaihtelevuus on myös luonnollista.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostettu palkitsemiseen liittyvästä aikaisemmasta kirjallisuudesta sekä eri motivaatioteorioista. Tutkielmaan sisällytetyt motivaatioteoriat ovat Maslown tarvehierarkia, Herzbergin kaksifaktoriteoria, Vahvistamisen teoria, Odotusarvoteoria, Tavoitteen asettamisen teoria, Tasasuhtateoria sekä Itseohjautuvuuden teoria. Edellä mainitut teoriat valikoituivat tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, koska niiden avulla voidaan tarkastella motivaatiota varsin monipuolisessa kontekstissa, sillä eri teoriat täydentävät toisiaan. Koska myös motivaatio käsitteenä on subjektiivinen, antavat motivaatioteoriat mahdollisuuden tarkastella käsitettä järjestelmällisesti. Teoreettinen viitekehys on toiminut perustana tutkielman empiirisen osuuden tueksi luoduille kysely- sekä haastattelurungoille.
Tutkielman tulokset eivät sellaisenaan ole täysin yleistettävissä, sillä tutkielman empiirinen aineisto rajoittuu kohdeyrityksen yksittäisten henkilöiden näkökulmien tarkasteluun. Yleistettävyyttä on pyritty lisäämään keräämällä aineisto mahdollisimman monipuolisesti hyödyntäen sekä kyselyä että useita teemahaastatteluita. Empiirisen aineiston perusteella voidaan todeta, että tulospalkkiolla on aikaisempien tutkimusten mukaisesti heikkouksia erityisesti palkkion kohdentamisessa sekä palkkion suuruudessa, mikä heikentää sen aikaansaamaa motivaatiovaikutusta. Voidaan kuitenkin havaita, että suunnitellulla sekä yhtenäisellä kokonaispalkitsemisella on mahdollista kompensoida tulospalkitsemisen heikkouksia. Lisäksi tulospalkkio voi myös täydentää muita palkitsemisen keinoja. Lisäksi havaittiin, että palkitseminen voi myös ilmentää työnantajan arvomaailmaa, mikä voi korostaa motivaatiovaikutusta sekä sitouttaa työntekijöitä tunneperäisesti.
Vaikka palkitsemista ja tulospalkkioita on tutkittu aikaisemmin varsin paljon, on henkilöstön kokemuksia palkitsemisesta tutkittu edelleen melko vähän. Lisäksi aikaisempien tutkimustulosten varsin hajanaiset tulokset sekä palkitsemistrendien jatkuva kehittyminen luovat tilaa tutkimukselle. Tulee myös huomata, että aihe on altis yksilöiden subjektiivisille näkemyksille, minkä vuoksi tutkimustulosten vaihtelevuus on myös luonnollista.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostettu palkitsemiseen liittyvästä aikaisemmasta kirjallisuudesta sekä eri motivaatioteorioista. Tutkielmaan sisällytetyt motivaatioteoriat ovat Maslown tarvehierarkia, Herzbergin kaksifaktoriteoria, Vahvistamisen teoria, Odotusarvoteoria, Tavoitteen asettamisen teoria, Tasasuhtateoria sekä Itseohjautuvuuden teoria. Edellä mainitut teoriat valikoituivat tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, koska niiden avulla voidaan tarkastella motivaatiota varsin monipuolisessa kontekstissa, sillä eri teoriat täydentävät toisiaan. Koska myös motivaatio käsitteenä on subjektiivinen, antavat motivaatioteoriat mahdollisuuden tarkastella käsitettä järjestelmällisesti. Teoreettinen viitekehys on toiminut perustana tutkielman empiirisen osuuden tueksi luoduille kysely- sekä haastattelurungoille.
Tutkielman tulokset eivät sellaisenaan ole täysin yleistettävissä, sillä tutkielman empiirinen aineisto rajoittuu kohdeyrityksen yksittäisten henkilöiden näkökulmien tarkasteluun. Yleistettävyyttä on pyritty lisäämään keräämällä aineisto mahdollisimman monipuolisesti hyödyntäen sekä kyselyä että useita teemahaastatteluita. Empiirisen aineiston perusteella voidaan todeta, että tulospalkkiolla on aikaisempien tutkimusten mukaisesti heikkouksia erityisesti palkkion kohdentamisessa sekä palkkion suuruudessa, mikä heikentää sen aikaansaamaa motivaatiovaikutusta. Voidaan kuitenkin havaita, että suunnitellulla sekä yhtenäisellä kokonaispalkitsemisella on mahdollista kompensoida tulospalkitsemisen heikkouksia. Lisäksi tulospalkkio voi myös täydentää muita palkitsemisen keinoja. Lisäksi havaittiin, että palkitseminen voi myös ilmentää työnantajan arvomaailmaa, mikä voi korostaa motivaatiovaikutusta sekä sitouttaa työntekijöitä tunneperäisesti.