Matematiikan kielentäminen yliopistossa
Huovinen, Johanna (2023)
Huovinen, Johanna
2023
Matematiikan maisteriohjelma - Master´s Programme in Mathematics
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306056521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306056521
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden matemaattista kielentämistä matemaattisen keskustelun aikana. Tarkastelun kohteena on neljä opiskelijoiden muodostamaa pienryhmää, joista kaksi on käänteisen opetuksen ryhmiä ja kaksi perinteisen luentototeutuksen ryhmiä. Tarkoituksena on tutkia, millaista matematiikan osaamista opiskelijoiden keskusteluista on löydettävissä, ja kuinka opiskelijat kielentävät matematiikkaa. Lisäksi mielenkiinnon kohteena on kahden eri opetusmenetelmän ryhmien erot matematiikan kielentämisessä ja työskentelytavoissa.
Luentototeutuksessa opetus on opettajajohtoista, ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jää usein vähäiseksi. Luentototeutuksessa opettaminen tapahtuu luennoimalla, ja opiskelijat tekevät viikkoharjoituksia itsenäisesti. Käänteisessä oppimisessa perusidea on siirtää oppimista oppilaskeskeisempään suuntaan. Opetuksen aikana ei pidetä perinteisiä luentoja, vaan opettaja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen luokkahuoneen ulkopuolella. Luokkahuoneessa tapahtuva oppiminen on yhteisöllistä jo hankitun tiedon soveltamista, ja opettaja toimii oppimisen ohjaajana ja tukena.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lukuvuonna 2020-2021. Tutkimukseen liittyvä keskustelutehtävä oli osa tekniikan opiskelijoiden ensimmäisen matematiikan kurssin suoritusta. Keskustelutehtävään kuului kaksi erillistä matematiikan tehtävää, joihin tuli vastata ryhmässä keskustellen. Opiskelijat taltioivat itse keskustelunsa Teams-alustalla. Taltioidut keskustelut toimivat aineistona tutkimuksen laadulliselle analyysille. Aineisto analysoitiin sekä teorialähtöisesti että sisältölähtöisesti. Teorialähtöinen analyysi keskittyi matemaattisen osaamisen osa-alueiden etsimiseen ja sisältölähtöinen aineiston analyysi matematiikan kielentämisen keinojen löytämiseen litteroidusta aineistosta.
Tulosten mukaan opiskelijoiden keskusteluista oli löydettävissä monipuolisesti matemaattisen osaamisen piirteitä. Lisäksi opiskelijat käyttivät useita kielentämisen strategioita matemaattisessa keskustelussaan. Lisäksi kahden opetusmenetelmän ryhmien välillä oli havaittavissa eroja kielentämisen strategioissa. Tulosten perusteella keskustelutehtävät ovat hyvä tapa kehittää matemaattisen osaamisen osa-alueiden hallintaa. Tutkimusta kielentämisen parissa kannattaisi jatkaa suuremmalla otoksella määrällisin tutkimusmenetelmin.
Luentototeutuksessa opetus on opettajajohtoista, ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jää usein vähäiseksi. Luentototeutuksessa opettaminen tapahtuu luennoimalla, ja opiskelijat tekevät viikkoharjoituksia itsenäisesti. Käänteisessä oppimisessa perusidea on siirtää oppimista oppilaskeskeisempään suuntaan. Opetuksen aikana ei pidetä perinteisiä luentoja, vaan opettaja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen luokkahuoneen ulkopuolella. Luokkahuoneessa tapahtuva oppiminen on yhteisöllistä jo hankitun tiedon soveltamista, ja opettaja toimii oppimisen ohjaajana ja tukena.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lukuvuonna 2020-2021. Tutkimukseen liittyvä keskustelutehtävä oli osa tekniikan opiskelijoiden ensimmäisen matematiikan kurssin suoritusta. Keskustelutehtävään kuului kaksi erillistä matematiikan tehtävää, joihin tuli vastata ryhmässä keskustellen. Opiskelijat taltioivat itse keskustelunsa Teams-alustalla. Taltioidut keskustelut toimivat aineistona tutkimuksen laadulliselle analyysille. Aineisto analysoitiin sekä teorialähtöisesti että sisältölähtöisesti. Teorialähtöinen analyysi keskittyi matemaattisen osaamisen osa-alueiden etsimiseen ja sisältölähtöinen aineiston analyysi matematiikan kielentämisen keinojen löytämiseen litteroidusta aineistosta.
Tulosten mukaan opiskelijoiden keskusteluista oli löydettävissä monipuolisesti matemaattisen osaamisen piirteitä. Lisäksi opiskelijat käyttivät useita kielentämisen strategioita matemaattisessa keskustelussaan. Lisäksi kahden opetusmenetelmän ryhmien välillä oli havaittavissa eroja kielentämisen strategioissa. Tulosten perusteella keskustelutehtävät ovat hyvä tapa kehittää matemaattisen osaamisen osa-alueiden hallintaa. Tutkimusta kielentämisen parissa kannattaisi jatkaa suuremmalla otoksella määrällisin tutkimusmenetelmin.