Löytyykö luottamusta? Suomalaisten luottamus terveystietojen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa

Abstract

Tutkielmassani kartoitan sosiaali- ja terveysorganisaatioiden terveystietojen käyttöä kohtaan tunnettua luottamusta suomalaisessa väestössä. Luottamus terveydenhuoltoon on ollut Suomessa perinteisesti korkea ja melko vakaa. Korkeasta luottamuksen tasosta huolimatta väestössä kuitenkin esiintyy eroja siinä, kuinka paljon terveyspalveluihin ja terveystietojen käyttöön luotetaan. On esimerkiksi havaittu, että epävarmuus terveydenhuollon sähköisten palveluiden tietoturvasta ja luotettavuudesta on yksi merkittävistä esteistä palveluiden käytössä. Niinpä selvitän tutkielmassani, mitkä taustamuuttujat vaikuttavat terveystietojen hallintaa ja käyttöä kohtaan koettuun luottamukseen. Tutkimuskysymykseni on: kuinka luottamus terveystietojen käyttöä kohtaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jakautuu väestössä eri taustamuuttujien mukaan? Tarkastelen luottamusta sukupuolen, iän, työmarkkina-aseman, koulutusasteen ja terveydentilan mukaan.

Aineistonani käytän Terveys- ja hyvinvointitietojen toissijainen hyödyntäminen 2016 -kyselytutkimuksen aineistoa. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteita ja suhtautumista sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen hyödyntämiseen. Tutkielmani selitettävä muuttuja kuvaa luottamusta siihen, että hoitava sosiaali- ja terveysalan organisaatio käyttää terveystietoja turvallisesti, ilmoitettuihin tarkoituksiin sekä henkilön hyödyksi, ja että tiedot hänestä ovat tarkkoja ja oikeita. Käytän viitekehyksenäni institutionaalisen luottamuksen käsitettä ja aiempaa tutkimusta terveydenhuoltoon kohdistuvasta luottamuksesta. Tutkin aineistoa kvantitatiivisesti ristiintaulukoimalla ja elaboroimalla.

Analyysin perusteella sukupuolella tai koulutustasolla ei ole vahvaa yhteyttä terveystietojen käyttöä kohtaan koettuun luottamukseen. Sen sijaan iällä on suuri vaikutus luottamukseen niin, että luottamuksen taso kasvaa tasaisesti iän myötä. Myös henkilöillä, joilla itsellään tai heidän läheisellään on krooninen sairaus, luottamus hoitavan sosiaali- tai terveysalan organisaation tietojenkäyttöön on korkea. Vahva luottamus tässä ryhmässä saattaa selittyä runsaalla terveyspalvelujen käytöllä. Työmarkkina-asema vaikuttaa luottamukseen siten, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat kokevat korkeaa luottamusta ja työttömät heikkoa luottamusta. Tulokset kertovat melko korkeasta mutta väestöryhmittäin vaihtelevasta luottamuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tasavertaisen saavutettavuuden ja palveluihin hakeutumisen vuoksi olisi tärkeää, että luottamus terveystietojen turvalliseen ja asianmukaiseen käyttöön olisi korkea myös haavoittuvammissa ryhmissä.